Trond Einra Karlsen. Preassagovva

Trond Einar Karlsen - Árjja vuosttaš­evttohas Davveguovllus

NRK Sápmi ja Ávvir leaba bivdán listtonjunnošiid geat oassálastet sámedikkeválggaide 2017, vástidit moadde gažaldaga iežas birra. Dá lea okta kandidáhtain:

14:03 Borgemánu 14. beaivi 2017
Ođastuvvon: 01.09.2017 - 12:10

Válgabiire: Davveguovllu

Bellodat: Árja

Namma: Trond Einar Karlsen

Ahki: 56

Siviiladilli: Náitalan

Eatnigiella/giella: Dárogiella

 

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Mátkkoštallan.

 

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Náitalit iežan morsiin geainna letne 40 jagi ovttastallan, oažžut mánáid ja áddjubiid.

 

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Vuoddjit tuvrra, guldalit musihka dahje vánddardit luonddus akto.

 

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Nelson Mandela, muhto eat ábut vajálduhttit De Clerk, guhte dagai ráfálaš fápmomolsuma vejolažžan, nu ahte dat sordon majoritehtaálbmot ii mávssahan dološ vearredaguid ovddas maid stáda lei čađahan sin vuostá. Dán oktavuođas lea Lulli Afrihká Duohtavuođa- ja Soabadankommišuvdna ovdagovvan dasa mo mii dego álbmot galgat registreret dan mii lea geavvan, ándagassii addit ja mannat viidásit iežamet kultuvrrain ja árbevieruiguin.

 

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Koahkka ja stuertskuvla, ja befálaskuvlla vuosttašgearddebálvalusas Porsáŋggu Garnisovnnas. 1978 rájes 2013 rádjái leamaš fidnomearrabivdi, dušše vuosttasgearddebálvalusa geažil lea leamaš boddu. Iešheanalaččat álgen iežan fatnasiin 1989 rájes. Dál lean bargočielggadeamis go mus lean lábmen čielggi .

 

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Lean leamaš unnit eanet politihkalaččat aktiivan 1989 rájes Guovddášbellodaga ovddas, ovtta áigodaga Álttás suohkanstivrraáirrasin. Molson Árjii 2012:s ja dál lean jođiheaddji bellodagas.

 

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Vuoigatvuođa rahčan báikkálašolbmuid ovddas vuoi sii besset geavahit luonddu, ja mearrasámiid vuoigatvuođat resursaávkkástallamii sin riddo- ja vuotnaguovlluin ja lagasguovlluin.

 

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Sihkkarastit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš váikkuheami iežaset servodateallimii, kultuvrii ja ealáhuseallimii. Erenoamážit go jurddahalat buot láhkarievdademiid mat leat boađi boađi. Sihkkarastit ahte Sámekonvenšuvdna ii šatta heajut go otná ortnet mii mis lea Norggas. Oažžut buori mandáhta soabadankommišuvdnii.

 

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Mii eat leat prinsihpalaččat vuostá minerálaealáhusa sámi guovlluin, muhto dat ii ábut geavvat nu ahte gáržžida sin guovlluid geat geavahit juo eatnamiid. Deponiijaguovllut fertejit maid leat gáttis, eai mearas, jávrriin eai ge jogain, ja fertejit gieđahallot oadjudeaddji vugiin nuoskideami ektui. Minerálaealáhus ferte maid plánet nu ahte eanemus lági mielde sáhttá ođđasit geavahit vurkkoduvvonhivvodagaid.

 

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Ferte sihkkarastit eambbo einnostahtti rámmaeavttuid sidjiide geat leat ealáhusas, earret eará boraspirepolitihkka mainna ealáhus sáhttá eallit, ja ahte daid smávit boazodolliide lea sihkkaraston minimum-mearri boazologus, vuoi sin eai sáhte duvdit eret ealáhusas boazologuheiveheami dihte.

 

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Stimuleret buoret ortnegiidda buolvamolsumis, ja ferte buorre boraspirepolitihkka mainna ealáhus sáhttá eallit. Hukset ja sihkkarastit infrastruktuvrra mii addá ássanmiela doaresbealbáikkiin.

 

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat vai dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Sihkkarastit ahte vuollel 15 mehter lahtas lea doarvái háhkanvejolašvuohta resurssaide, vuoi sii sáhttet leat dehálaš aktevrrat ássamii ja ássanhállui doaresbealbáikkiin.

 

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Eambbo áŋgiruššat oažžut sámegiela lunddolaččat mánáidgárddiide ja vuođđoskuvllaide, ja ahte Sámediggi bidjá garrasit gáibádusaid ruhtademiide mat juhkkojit suohkaniidda dan dáfus ahte ruhtadeapmi geavahuvvo masa lei ulbmil, ii ge sesto suohkanbušehttii.

 

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Fitnodatásaheamit lohkameahttun virggiin. Stuora áŋgiruššamat muhttin surggiin dagaha ahte sámi servodagat šaddet earenoamáš hearkkit negatiivvalaš konjunkturrievddademiide.

 

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Digaštallan Duohtavuođakommišuvnna birra. Dat boktá lohkameahttun rašes dovdduid. Dát lea juoga man čađa mii dego álbmot fertet mannat, ovdal go mii rámisvuođain mannat viidásit ja čájehit min árbevieruid, kultuvrra ja eallinvuogi.

På forsiden nå