Márjá-Liissá Partapuoli – NSR-SáB vuosttaševttohas Nuortaguovllus

Válgabiire: Nuortaguovllu válgabiire

Bellodat: Norgga Sámiid Riikkasearvi – Sámeálbmot bellodat

Namma: Márjá-Liissá Partapuoli

Ahki: 27

Siviiladilli: Irgi

Eatnigiella/giella: – Sámegiella lea mu vuosttašgiella

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Duodji, valáštallan, guolásteapmi ja meahcásteapmi.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Árktalaš dálveriemuiguin (AWG) 2004is, ovdal rahpandoaluid. Sápmi lei vuosttaš háve oasálastimin. Ovdal rahpama čoahkkanedje buot oasseváldit ovtta jiekŋahállii. Eará joavkkut ledje veahá árat boahtán, ja ledje vuordimin dassážii go mii, Sámi joavku, galggaimet boahtit. Badjelaš 1700 nuora ja hárjeheaddji, huike ja geardduhedje oktanaga «Sápmi» dassái go leimmet vázzán uvssas min vuordinbáikái. Juohke háve go huike «Sápmi» de dego nuvttohat girdiledje ja loktanedje jiekŋaláhtis danne go lei nu garra bássa sin jienain. In dieđe sihkkarit lei go girdilan dovdu dan bássa geažil vuoi ledje go dušše dovddut ja danin illudahtte min. Dalle aŋkke ledjen máilmmi rámis go bessen ovddastit min álbmoga.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Mun duddjon ja geahčan filmmaid.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Eadni ja áhčči danne go leaba guktot bargan dan nammii ahte dagahit mánáideaskka dan birrasa mii galggašii leat lunddolaš juohke sámemánnái. Eat leat dieđus joavdan vel dohko gos berret leat, muhto mu váhnemat ja sudno váhnengeardi leat nagodan ollu jorgalahttit. Mun lean hui giitevaš go lean fitnen vejolašvuođa ovdánit Deanus sámi birrasis nugo sámemánáidgárddis ja sámeskuvllas. Dan nammii in dieđe buoret vuogi mo gudnejahttit dan barggu; válddán badjelassii noađi geahččalit ollet dasa mii alohii lea mihttomearri; nammalassi lunddolaš sámi servvodat juohke dásis eallimis.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Barggan inšenevran Varanger-Kraftnettas prošeaktavirggis. Mus lea bachelor automatiserenteknihkas Romssa universitehtas. Lean bargan systemainšenevran LKAB ruvkkes Gironis. Mun lean maiddái háhkan duodjeoahpu Sámij åhpadusguovdásjis Johkamohkis. Muđui lean leamaš sadjásaš oahpaheaddjin sihke sámeskuvllas ja -mánáidgárddis Deanus ja Romssas. Lean bajásšaddan eanadoalus ja danne veahkehan sihke váhnemiid ja fulkkiid eanandoalu bargguiguin. Seammás go lean deatnolaš de lean maid gullevaš Sárevuopmái Ruoŧas. (Mii johttit bohccuiguin Norgii Dievátvuodái geasset). Dan oktavuođas dieđus maid veahkehan áhči boazodoaluin.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Nuoraidpolitihkas leamaš mielde sullii 2006 rájes sihke SáB:s, Noerehs ja NSR:s. Ledjen maid Sámedikki nuoraidlávdegottis várrelahttun 2008-2009:s.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Sámegiela ealáskahttimii. Vuoigatvuođaide. Rájáhis Sápmái. Ealáhusaide. Duodjái.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Vuoigatvuođat. Mii vásihat ohppit ahte min vuoigatvuođat eai vuhtiiváldo leš dal sáhka gielas, ealáhusain, eanangeavaheamis, fálaldagain servvodagas dahje kulturovddideames.

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Mii eat sáhte dohkkehit ruvkkiid dan dihte go dat hehttejit sámiid vuođđoealáhusaid ja bilidit deaŧalaš báikkiid sihke luonddu geavaheami ja vuoiŋŋalaš oktavuođas. Min vuođđoealáhusat eai leat dušše guhkit áigge bargosajit, muhto maiddái min kulturguoddit. Jus ovdamearkka dihte ii livčče luossabivdu, boazodoallu ja sávzadoallu, masa mii de čanašeimmet min sátneriggodaga mat čilgejit ealáhusa dáhpáhusaid, nieguid ja nu ain? Sámegiella, min deháleamos kulturguoddi, šaddá geafes giellan jus manahat dajahusaid mat leat čatnon luonddugeavaheapmái.

– Mun jáhkán mii maiddá máŋgii doalvvuhallat go álgit hállat makkár ekonomiijalaš ovdamunit ruvkkis leat luonddugáhttema ektui. Mii čuovvut oarjemáilmmi málle. Jus it sáhte čájehit báŋkku bokte makkár riggodat lea, dalle ii dohkke kapitála máilbmái. Dát ii leat sámi málle. Mis lea luondduriggodat, dat ealiha min sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat. Ja gillii ja kultuvrii lea váttis bidjat hatti. Sámis leat dál ollu vuoigatvuođa áššit ilbman. Eanan- ja čázádatvuoigatvuođat eai leat doarvái bures guorahallon. Dan dihte fertejit buot ruvkeplánat orustuvvot/heaittihuvvot dassái go BUOT geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa áššit leat čielgan. Minerálaláhka ferte maid rievdaduvvot vai čuovvola eamiálbmogiid bistevaš rivttiid. Dat mearkkaša ahte riekteguddiin galgá leat riekti minerálalága vuođul gieldit roggamiid.

– Mis dego luondduálbmot lea maid ovddasvástádus unnidit máilmmi nuoskideami. Eat mii dárbbaš bilidit eambbo danne go eat leat bilidan doarvái, ja eat mii galgga ge guoddit noađi ja biebmat máilmmi minerálanealggi dušše danne go mis lea buorrin nuoskidankvohta. Mis ge nugo earáin lea seammá unnidan gáibádus dan nuoskideame ektui maid mii leat dagahan.

– Mun dieđus dovddan ruvkkiid barggu oktavuođas ja livččen sáhttit muitalit ollu dan ektui. Muhto mun in álgge hállat ruvke sisdoalu birra danne go ii leat máŋgga láhkai oba dohkálaš álggahit ruvkkiid, ii jus mii dáhttut Sápmái boahtteáiggi. Na, okta ruvkii ii leat olles Sápmi, muhto makkár sápmelaš lea addán fámu earáide doaibmat dego ipmil sin kultuvrra ja ealáhusa badjel? Eat mii sáhte dohkkehit ahte muhtton olbmuin rievidit ja goddet kultuvrra. Beassat eallit sápmelažžan ii galgga leat vuorbbi duohken. Dat lea vuoigatvuohta ja ii giige oaččo bákkus dan rievidit.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Boazodoallu ja eará ealáhusat fertejit oažžut buoret vuođu ja eavttuid doaimmahit ealáhusa ja ealáhusa birrasa. Dalle erenoamážit boraspiriid ja eananvuoigatvuođaid ektui. Lea lunddolaš ahte dat guđet dovdet guovllu bidjet rájáid. Nammalassii báikkálaš hálddašeapmi. Lea áigi geahččat láhkačállosiid ja daid heivehit boazodoalu ja sávzadoalu ektui, mat geavahit luonddu guođohan sadjin. Ealáhusaiguin galgá maid leat lága vuođul doarjja várjalit iežas elliid. Dat láhka mii galggašii dán gozihit ii doaimma nugo jurddašuvvon. Boazodoalu dáfus lea áigi guorahallat oppalaččat makkár vuoigatvuođat leat historjjálaš perspektiivvas. Mo lea boazodoallu ovdal geavahan ja hálddašan eatnamiid ja gos lea gáržžiduvvon.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Eanadoalut lea deaŧalačča min báikkálaš servvodagaide. Eanandoallu ge nugo boazodoallu dárbbaša buoret vuođu ja eavttuid doaimmahit ealáhusa ja ealáhusa birrasa. Ollu giliin lea eanandoallu mii guoddá gili ovdáneami ja eanandoallu dagaha ahte eará bargosajit leat bistevaččat giliin. Danne lea erenoamáš deaŧalaš movttiidahttit ođđa buolvvaid joatkit ja maid ođđa nuoraid movttiidahttit álggahit iežaset doalu.

– Sámediggi galgá doarjut ja veahkehit buot árktalaš biebmobuvttadeaddji ealáhusaid ja veahkehit ásahit fitnodagaid mat ostet ja vuvdet báikkálašbuvttaduvvon biepmuid. Mis lea maid globála ovddasvástádus leat iešbirgejeaddjin biepmu dáfus. Sámediggi galgá leat njunnošis ovddideamen sámi mearkagálvvuid. Dákkár fálaldagat jáhkán mun movttiidahttet nuoraid álggahit ja jáhkán maid nannet eanadoalu ja boazodoalu árvvu.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Váttisvuohta lea go mearrasámiid vuoigatvuođat eai leat dohkkehuvvon. Vuosttažettiin ferte Sámediggi sihkkarasit mearrasámiid vuoigatvuođaid ja sin ekonomalaš vuođu lagas riddoguovlluin, mii addá birgenlági buot mearrasámi guovllu ássiide. Mearrasámiid árbevirolaš ja historjjálaš vuoigatvuođat galget dohkkehuvvot ja suodjaluvvot. Guovllu guolásteaddjit maid fertejit fitnet buoret vuođu ja eavttuid doaimmahit ealáhusa ja ealáhusa birrasa.

– Riddoguovlluin leat maid árktalaš biebmobuvttadeaddji. Ja galget fitnet doarjaga buvttadit ja vuovdit gálvvuid iežaset lagas riddoguovlluin ja das viidáset siseatnamii. Ferte muitit ahte seamma prinsihppa doaibmá guolásteamis ja eanandoalus. Guolásteapmi ealiha giliid riddoguovllus, danin lea deaŧalaš sihkkarastit ahte guolásteaddjit buvttadit biepmu iežaset báikkálaš birrasis, ii ge daid doalvut vieris olbmuide.

Sámegielat, movt berre sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Giella ovdáneamis ja nannemis leat máŋga beali. Nannema ektui lea erenoamážit deaŧalaš dáid beliiguin bargat: 

– Buohkat geat dáhttot mánáidasaset sámegiela galget fitnet saji sámemánáidgárddis, beroskeahttá ruovttogielas dahje gos orrut. Dan oktavuođas lea maid deaŧalaš álgit guorahallat organiseren modeallaid mat vuhtiiváldet mánáid gielladási. Dat lea jo deahtalas ahte mánná mii boahtá sámegielat ruovttus ja mánná geas lea dárogiella ruovttogiellan, leaba goabbatge dásis gielalaččat. Giela nannema ektui lea deaŧalaš earuhit mihttomeriid dáid mánáide. Mii eat galgga hehttet goappáge máná. Baicce addit dan birrasa mas buoremusat ahtanuššet gielalaččat.

– Mánát ja nuorat galget oažžut seammá vejolašvuođaid ovdánit beroškeahttá ruovttudilis ja gos orrot. Skuvlla dásis lea maid deaŧalaš čuovvolit organiseren modeallaid mat vuhtiiváldet mánáid gielladási ovdáneami. Vuosttašgielagat galget beassat geavahit sámegiela juohke fáttás. Nubbingielagat galget fitnet sámegiel oahpahusa gielladási mielde ja oahpahuvvot sámegielas. Muđui galggašii mihtomearri leat ahte ássit sámeguovlluin hálddašit sámegiela, danne galget maid sámeskuvllaid ránnjáskuvllat fállat oahpu sámegielas ja heivehit dan sin ohppiid gielladássái.

– Servvodaga dásis ferte čuovvulit Váibmogiela NÁČ guorahallama ja ásahit daid orgánaid mat gáibiduvvojit miehtá sámi, beroškeahttá rájás mii nu máŋgii lea hehtten nuortaguovllu rádjárasttildeaddji ovttasbargguid. Mii oaivvildat ahte justa danne go mis lea dát nana fuolkevuohta davvisámiide Njuorggámis ja Ohcejogas ja nuortalašsámiide Njeavdamis ja Ruoššabeale, de livččii lunddolaš, guhkit áigge perspektiivvas, ásahit min guvlui resursaguovddáža, vaikke vel ii dán áigodagas meinnestuva čohkket buot sámi giellaoahpahusa ovtta orgána vuollái. Mii galgat bargat dan nammii ahte ráját eai galgga hehttet giela.

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálašt vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Ealáhusaid ja lotnolasealáhusaid nannen lea deaŧalaš giliid ovdáneapmái. Ealáhusat eai dušše dagat dan olbmui bargosaji gii doaimmaha ealáhusa, muhto maid sidjiide geat fállet rusttegiid ja nu ain ealáhusaide.

– Mis leat menddo unnán sámegielat oahpaheaddjit. Lea deaŧalaš movttiidahttit nuoraid dáid bargguide ja maiddái loktet oahpaheaddji stáhtusa.

– Muđui lea deaŧalaš geahččat viidábut go dušše daid fitnodagaide geat fállet midjiide eananbillisteaddji bargosajiid. Eat mii fitne buoret fálaldagaid jus eat oza. Danne lea deaŧalaš doarjut nuorra «grundariid» geat dustet álggahit fitnodagaid. Mii fertet maid bidjat searaid dasa ahte movttiidahttit ođđa jurddašeami. Mii fertet fuobmát erenoamážit makkár vejolašvuođaid ovdamearkka dihte interneahtta addá midjiide. Mis lea dáid áiggiid mealgat buoret vejolašvuohta álggahit virtuála fitnodagaid ja bargosajiid. Dát leat bargosajit mat eai gáibidivčče olus eanangeavaheami. Ja dát bargosajit gáibidit unnit rumašfámu go ovdamearkka dihte ruvkkit. Dat mearkkaša ahte bargosadji ii leat dušše várrejuvvon dasa guhte lea gievra rupmašiin bargat ja dán lágan bargosajit maid eai ge dagat bargiide vigiid mat čuhcet dearvvašvuhtii.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Buot áššit mat guoskkahit min vuoigatvuođaid gos ain de orrut. Mii deaivvadat kolonismmain máŋgga hámis, mis lea unnánaš dadjamuš áššiide mat gusket min guovlluide ja fitnet unnán beroštumi ja áddejumi min árbevirolašvuoigatvuođaid ektui. Deanu soahpamušas eai guldalan báikkálaš olbmuid, báikkálaš servviid dahje báikkálaš hálddašansearvvi. Eai ge guldalan Sámedikki. Dál bággejit midjiide lágáid mat hehttejit deanoleagi ássiid árbevirolaš doaimmaid. Seammás addet eret vuoigatvuođaid, mat eai gula sidjiide, vieris olbmuide.

– Mis lea maiddái ruonákolonisma dego bieggamillu plánat Rástegáisái. Dás maid vigget skeŋket kapitalisttaide min eatnamiid ja min vuoiŋŋalašguovlluid. Sii uhkidit min vejolašvuođaid ovddidit ja ealihit min boazodoalu ja meahcásteami. Mii leat geahnoheamit danne go min vuoigatvuođat eai leat guorahallon dahje dokumenterejuvvon nugo oarjemáilbmi gáibida. Mun doaivvun ahte duohtavuođa kommišuvdna álggahuvvo ja ahte dát ođđa áigge kolonisma maid šaddá oassin guorahallamis. Mun aŋkke áiggun bargat dan nammii jus sámediggái fal beasan.