Statkraft lea skeŋken njeallje skutera Finnmárkku Rukses Russii ja ovtta dain lea Kárášjoga Rukses Ruossa ožžon. – Mearkkaša ollu midjiide, dadjá jođiheaddji.
Statkraft lea skeŋken njeallje skutera Finnmárkku Rukses Russii ja ovtta dain lea Kárášjoga Rukses Ruossa ožžon. – Mearkkaša ollu midjiide, dadjá jođiheaddji.
Kárášjoga Rukses Ruossas ii leat ovdal leamaš skuter ja lea dáhpáhuvvan nu ahte eai leat beassan vuolgit akšuvnnaide, go ii ovtta ge miellahtus leat leamaš vejolašvuohta vuodjit iežaset skuteriin. Dál lea Statkraft skeŋken skutera ja ášši lea rievdan. Jođiheaddji Turid Irene Turunen lea duhtavaš.
– Dát mearkkaša oba ollu midjiide. Go mis dál lea iežamet skuter, de álkida dat min dili ollu, ja eat leat sorjavaččat ahte olbmot álo váldet iežaset priváhta skuteriid akšuvnnaide, dadjá Turunen.
Álggus ii lean mihkke
Searvi álggahuvvui ođđasit 2015:s ja dalle ii lean searvvis ii mihkke. Turunen muitala miellahtuid bidjan ollu iežaset friddjaáiggis čoaggit ruđa searvái.
– Go eai leat dárbbašlaš dávvirat, de lea váttis jođihit veahkkeveaga. Nu ahte mii leat lágidan heahteveahkkekurssaid ja bargan eaktodáhtolašbargguid searvvi ovddas, čoaggin dihte ruđa searvái. Mii dárbbahit ruđa vai sáhttit leat doppe gos olbmot dárbbašit min, ja vai mis leat dat dávvirat ja rusttegat mat adnojit, muitala son.
Kárášjoga Rukses Ruossa oaččui ovdalaš juovllaid dieđu ahte sii leat okta servviin Finnmárkkus geat dál ožžot skutera.
– Skuter bođii dego juovlaskeaŋkan midjiide, dadjá jođiheaddji.
Buorre buohkaide
Dál go searvvis lea iežaset skuter, de geahpida dat ollu sin barggu. Jođiheaddji Turunen čilge ahte sii besset dál johtui jođáneappot.
– Dál mis lea álo skuter mii lea gearggus vuolgit jus dáhpáhuvvá mihkke. Eat mii joavdda guhkás sabehiiguin. Muhto nu go Finnmárkku Rukses Ruossa guovllujođiheaddji Dag Rødberg maid dajai, de ii leat dát buorre dušše midjiide, muhto olles Finnmárkku álbmogii.
Turunen čilge ahte sii leat dávjá jođus eará suohkaniin, veahkkin, ja de lea dáhpáhuvvan ahte sii eai oba beasa ge johtui.
– Ii leat álo ahte miellahtut sáhttet váldit iežaset priváhta skuteriid, ja de lea nu šaddan ahte mii leat muhtimin beassan eará servviid miellahtuid mielde, dahje nu ahte mii leat leamaš mielde dego lassi čalmmit. Dál beassat vuolgit lassi skuteriin maid.
Čoaggimin ruđa
Searvi mas diibmá ledje 37 miellahttu, leat dál álggahan ruhtačoaggima. Ruhta galgá geavahuvvot eambbo reaidduide ja biilii.
– Mii leat gaskal 20:s ja 30:s geat lávet mielde akšuvnnain ja geat bargat eaktodáhtolašbargguid. Dál mii leat čoaggimin ruđa vai beassat oastit veahkabiilla ja eambbo dárbbašlaš reaidduid. Mii leat iežamet vuojániid geavahan dán rádjái, sihke biillaid, skuteriid ja njealjejuvllagiid, ja mátki lea dieđus ain guhki háhkat eambbo reaidduid, muhto eat mii vuollán, loahpaha Turunen.
– Illu beaivi
Finnmárkku Rukses Ruossa beaivválašjođiheaddji, Randi Vaage, muitala ahte leat leamaš ollu eavttut vuođđun ja ahte geografiija lea leamaš dehálaš go sii leat válljen, ahte earret eará Kárášjoga searvi galgá oažžut skutera.
– Vuosttažettiin lea illu beaivi midjiide go Statkraft lea geahčestan Finnmárkui dán háve ja skeŋken midjiide skuteriid. Ja de lea nu ahte ledje njeallje skutera dán háve, diehttelas livčče buot searvvit galgan oažžut skutera, muhto dat lea maid divrras. Lea guovllustivra mii lea mearridan ahte juste dát njeallje searvvi ožžot skuteriid, muitala Vaage ja joatká:
– Go mii dál leat dákkár fiinna skeaŋkka ožžon, de leat báikkálaš searvvit buoret dilis go vulget gádjumiidda ja diehttelas mii dál illudit ja čájehit giitevašvuođa.
