Gurutbellodat

Politihkkárat gurutbellodagas ballet ahte olusat galget guođđit bellodaga jus ovttasbarget ovddádusbellodagain ráđđehusas.

Isak Ole J. Hætta lea Gurutbellodaga ođđa suohkanstivraáirras Guovdageainnus.

Finnmárkku gurutbellodat lea riikkačoahkkimis ožžon dohkkehuvvot ahte buot mánáin galgá riekti leat sámegielat mánáidgárddiin.

Evttohuvvo luotta ráhkadit Álttá ja Leavnnja gaskkas, nu ahte šaddá 100 kilomehtera lagat vuodjit.

Klemet Klemetsen lea árabut dán mánu guođđán Gurutbellodaga go ii sáhttán šat dohkkehit sin politihka.

Gurutbellodat evttoha iežaset stádabušeahtaárvalusas juolludit 20 milliuvnna ruvnna Saemien Sijte ođđa vistái ja vel smávva lasáhusaid oahpponeavvuide ja Sámediggái. Sámediggeráđđi dattege ii leat duhtavaš dainna.

Finnmárkku Gurutbellodat nammadanlávdegoddi leat nammadan áirasiid guđiid oaivvildit galget leat Gurutbellodaga listtus stuoradikkeválgii.

Ii jándora ge ovdal go JSL ja Bb vuolláičáliiga ulbmilšiehtadusa ovttasbarggu birra, geahččaledje Olgešbellodat, Gurutbellodat ja SáL fállat Anders S. Buljoi sátnejođiheaddjeámmáha.

Sátnejođiheaddji bellodat ovdánii 6,5 %:

Guovddášbellodat manná Kárášjogas ovddas ovdagihtii jienasteamis olles 6,5 proseantta ovddit válgga ektui, vaikke sis lea leamaš sátnejođiheaddji maŋemus njealji jagis.

Suohkan golaha milljovnnaid badjeláiggegoluide:

Marianne Mikkelsen gii ovdal lea bargan dearvvašvuođasuorggis imaštallá go ii oaččo barggu, seammás go Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođaovttadagas barggahit fásta bargiid nu olu badjeláiggi.

Siiddut