Gáivuotna

17 jagi barggai Rolf Olsen Gáivuona suohkana giellaguovddážis. Vaikke son doaimmai sihke oahpaheaddjin, dulkan ja jorgaleaddjin, de oaččui dušše konsuleantabálkká. Son lea manahan olu ruđaid, ja dás leat váikkuhusat maiddái su penšuvdnamáksui.

Davvi álbmogiid guovddáža beaivválaš jođiheaddji virgái leat viđas ohcan.

Gáivuona suohkan dáhtošii čujuhusaid maid šiltet máŋgga gillii, muhto dát lea hástaleaddji go Norgga Kártadoaimmahaga vuogádagas ii leat vejolaš registreret máŋga čujuhusnama.

Gáivuona sátnejođiheaddji Svein Oddvar Leiros ii leat ovttaoaivilis dasa ahte suohkana bealis eai áŋgiruša giela ovddidit.

25 jagi giellahálddašanguovllus, muhto olu báhcán dagakeahttá:

Sihke sámepolitihkalaš lávdegotti jođiheaddji ja giellaguovddáža jođiheaddji vuohttiba ahte sámegiela dilli lea vel rašit dál go ovdal. – 25 jagi boares riiddut ja bákčasat lea jaskkodahttán áŋgiruššama.

Amalia-Louise Miniggio (23) lea eret Gáivuonas ja sus lea earenamaš čorgenprošeakta mii maid lea movttiidahttán earáid čorgegoahtit.

Riebangárdi lea sierra sámegielat ossodat Goržži mánáidgárddis Olmmáivákkis Gáivuonas. Muhto sámegiella ii leat goitge beaivválaš giellan mánáidgárdeossodagas.

Badjelaš golbma miljovnna jahkedienas lei sus gii diibmá dinii eanemus Gáivuona suohkanis.

Gáivuona riggámusa opmodaga árvu lei diibmá badjel 170 miljovnna ruvnno. Geahča geat earát leat riggáid listtus.

Huksegohtet ođđa dearvvašvuođaguovddáža Biertavárrái, Gáivuona suohkanis.

Siiddut