Elisabeth Erke – Bargiidbellodaga vuosttaševttohas Nuortaguovllus

Válgabiire: Nuorta 

Bellodat: Bargiidbellodat

Namma: Elisabeth Erke

Ahki: 54 jagi

Siviiladilli: Earránan

Eatnigiella/giella: – Human sihke sámegiela ja dárogiela. Human maiddái duiskkagiela, fránskkagiela ja eaŋgalasgiela. 

Beroštumit

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Luonddus vánddardit. Lohkat girjjiid.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Riggodat oažžut iežan mánáid. 

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Manan lundui, dahje mátkkoštan eará báikkiide. Cahkkehan dola.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Dalai Lama, su čielgasit ovddidan dásseárvvu, gierdevašvuođa ja gudnejahttima nuppi nubbái. 

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Dál barggan museajođiheaddjin Deanu museas, mii lea okta oassi Deanu ja Várjjat museasiiddas. Lean bargan doppe 2013 borgemánu rájes. Dan ovdal bohten skuvladoaimmas. Mu maŋemus bargu skuvllas lei rektorin priváhta vuođđoskuvllas Oslo guovddážis, «Nyskolen» Oslos. Mus leat maid leamaš iešguđet virggit vuođđoskuvllain Oslos, Deanus ja Akershusas. Ollislaččat mus leat bargovásáhusat sihke almmolaš,- priváhta ja erenoamášskuvladoaimmas Norggas. Mun lean váldán oahpaheaddjeoahpu ovddeš Oahpaheaddjeallaskuvllas Álttás 80-logus. Maŋit áiggis válden lassioahpu erenoamášpedagogihkkas, bagadallamis, rávvemis ja «coachingas». Lean vel čállán masterčállosa pedagogihkas, politihka ja feminisma birra. Visot dáid dahken Universitehtas Oslos. 

– Dasa lassin lean dearbbadan orrut Norggas ja Sveitsas 20 jagi (1998-2012). Mun jurddahan ahte dat attii munnje máhtu dárkkuhit sámi kultuvrra olggobealde Sámi ja máŋggaid riikkarájá duohken. 

– Ledjen 13 jahkásaš go mearridin šaddat oahpaheaddjin, go mun áigon leat mielde skuvlla oččodit eambbo praktihkalažžan go maid lei 70-logus. Danin álgen teknihkalaš tevdnemii, ruovttudikšunohppui ja álbmotallaskuvlii, ovdalii go dábálaš logahahkii. Maŋŋelaš vázzen logahatfágaid vuoi bessen oahpaheaddjeohppui 22-jahkásažžan. 

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Mun lean ovdal leamaš várrelahttun Guovddášbellodaga ovddas 1997-2001 Sámedikkis. Mun molson Bargiidbellodahkii 2003:s, stuorámus ákkat ledje sosiálademokráhtalaš ja nissonpolitihkalaš profiila. Mun beroštan ain hui olu guovllupolitihkas ja vuođđoealáhusain, maid mun ain oaivvildan leat daid deháleamos áššiid searvvis min riikkas, ja maid mun sávan galget leat girját, eai ge márkanekonomiija stivrra vuolde. 

– Dál lean vuosttaš áigodagas suohkanpolitihkas, várresátnejođiheaddji Deanu suohkanis, ja Ovdamoraš-, bajásšaddan- ja kulturáššiid váldolávdegottijođiheaddji. Ja nissonpolitihkas lean dat geainna galgá váldit oktavuođa Deanu Bargiidbellodagas. 

– Earret dan de ledjen aktiivvalaš studeanttapolitihkkár go ledjen oahpaheaddjestudeantta Álttás 80-logus. Mun čohkkájin LNL:s (Landsstyret for Norges Lærerstudenter) máŋga jagi sámi ovddasteaddjin. 

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Sámi dearvvasvuhtii ja oahpahusáššiide. Vuoigatvuođaáššit Sámis. Oažžut ovdán dan stuora máŋggabealatvuođa maid sámevuohta ovddasta ođđa áiggis. Sápmelaččat galget oažžut čielga jiena maiddái Stuoradiggedásis. 

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Nannen ovdánanvejolašvuođaid rašes sámi guovlluin, ovdamearkka dihte nuortalaš, lulli, julev, ja bihtán sámi guovlluin. Nannet ekonomiija suohkaniin vuoi sáhttet obbalaččat ovdánahttit sámi beali servodagas. Duohtavuođakommišuvnna bargu. Buoridit giellaovdánahttindili Norggas ja Davviriikkain, rastá rájáid. Seammás maiddái nannet ekonomalaš dili Sámedikkis, gos lassánit barggut go ovdánahttet sámi beroštumiid miehtá Norgga. Oažžut doarvái ruđa ovdánahttit sámi institušuvnnaid dego sámegielat mánáidteáhtera, museaid ja eará kulturbáikkiid. 

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Mis eat sáhte obbalaččat hilgut daid. Doaimma ferte árvvoštallat juohke eaŋkiláššis, luonddudilálašvuođat ja sámi ealáhusberoštumit fertejit árvvoštallot.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Boazodoallopolitihkka gal ferte ovdánit čađat? Politihkka mii nagoda váldit vára árbevieruin, muhto maiddái fátmmasta ođasmahttima boahtteáiggis. Jovsset Ánte ášši čájeha midjiide ahte mis leat váttisvuođat ja hástalusat maid fertet čoavdit, ja mat bohtet báidnit boahttevaš boazodoallopolitihka hábmema.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Joatkit čuvgehit mii sámi eanandoallu sáhttá leat. Smávvadoalluáŋgiruššan, lotnolasdoallu ja alternatiiva eanandoallohámit lassin stuorra doaluide.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat vai dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Atnit mearrasámi kultuvrra eambbo guovddážis, dat maid mielddisbuktá daid iežaset vuoigatvuođaid ja stuorát fokus mearrasámi oaggun árbevieruide ja vugiide.

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Ovdánahttit rekruterendoaimmaid vuoi eambbosat háliidit šaddat oahpaheaddjin, vuoi mis lea doarvái máhttu. Lasihit oahpahusdiimmuid juohke vahkku nubbingiellaoahpahusas. Nannet institušuvnnaid geaid bargun lea ovddidit sámegiela vuosttašgiellan (lulli,- ja julevsámegiela, skoaltasámegiela, bihttán,- ja davvisámegiela).

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Sámi mánáidgárddiid, skuvllaid ja kulturbargosajiid. Turisma ja mátkeeallinealáhus.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Mu bealis logan ahte lea rájárasttildeaddji skuvlaovttasbargu Norgga-Suoma, Deanu ja Ohcejoga gielddaid, Sirpmá skuvlla ja Ohcejoga skuvlla gaskkas. Dát ášši čalmmustahttá háddjehusa mii gártá go guokte stáhta juohkiba ovtta álbmoga, ovtta kultuvrra ja man geažil mii fáhkka fertet čuovvut goabbatlágan láhkaortnegiid, skuvladoaimma man eai loga sáhttit ovttastuvvat go leaba beare guovtteláganat. Dát rájárasttildeaddji ovttasbargu maŋemus 25 jagi, lea leamaš mielde ealáskahttimin sámevuođa suomabealde, Ohcejoga gielddas. Dat lea áibbas jáhkkemeahttun ahte ná unna giláš go Sirbmá lea dan nagodan. Lea maid lunddolaš geassit ovdán Deanusoahpamuša mii bidjui eret, ja daid ođđa guolástannjuolggadusaid mat doaibmagohte dál 2017:s. Gos ledje sámi beroštumit dán áššis? Ja rájárasttildeaddji ovttasbargu?