duodji

Duodjeinstituhtas ii leat visti Kárášjogas, ja dál lea dahkkon šiehtadus oastit InKa vistti, muhto váilu ruhta.

Billávuotnalaš dievdu Ove Stødle vuolgá boahtte vahkku Tokyoi iežas dujiin. Doppe son galgá čájehit iežas duoji ovttas earáiguin Davvi-Norgga meassuin. Son lea áidna geas lea sámi duodji mielde ja sávvá japánalaččaid liikot dasa.

Victoria J.knutsen lea Miel­lahttun «Samiske Kofter/Gákti» Joavkkus. Dohko son juogadii gova mas oaidnit muhtima vuovdaleame dan maid gohčo­dii «juoiganšávkan» dahje dárogillii «Joikelue».

Dán vahkku ožžo guokte studeantta duodjebachelora Sámi allaskuvllas. Goabbat eksámendujiin čájeheigga ođđaáigásaš ja árbevirolaš duoji.

Leavnnja-nieida galggai riessut ollu liinniid stuora doaluide dán jagi, ja fuobmái goanstta vai álkit šaddá giessan.

Sámediggi almmuha dál sierra dieđáhusa duoji birra, das árvalit earret eará mohtorjohtalustlága rievdadit.

Duodjeinstituhta ossodat Kárášjogas mánáid fálaldat dievihii guovtti beaivvis. – Mii fállat nuoraide duodjekurssa maŋŋá basiid, lohká Duodjeinstituhta ossodaga hoavda Heidi Gaup. Geahča govvagalleriija!

Guovdageainnus lea dál «Sápmi dasttánaga» tekstiilačájáhus. Gávcci sámi giehtačeahpi leat hábmen tekstiillaid, maiguin áigot váldit stuorát oasi sámi designa suorggis. Dan áigot dahkat go stuora designa fitnodagat main eai leat čanastagat sápmái, váldet sámi minstariid iežaset buktagiidda.

Dál lea golbmanuppelogát jahki go go Såhkie, Upmi sámesearvi, geige Ubmejen Biejvieh gudnibálkkašumi, dán jagi oažžu Maj-Doris Rimpi dan. Son leage áigeguovdil earret eará Sameblod filmmain.

Sámi álbmotbeaivvi doaluin Guovdageainnus geigejuvvui vuohččan kulturbálkkašupmi duojárii. Bálkkašumi oaččui duojár ja girječálli Karen Maret Eira Buljo.

Siiddut