Divttasvuona-ášši

Maŋŋebárgga almmuha Nordlándda politiijaguovlu raportta Divttasvuona áššiid birra.

Badjelaš 40-jahkásaš Divttasvuona dievdu ii boahtán diggái šihtton áigái. Son lea geatnegahtton odne dikkis vástidit rohčosemiid ja veagalváldimiid ovddas, earret eará lea iežas lohkan noaidin ja atnán ávkin das go lea nissoniid lohpidan veahkehit. 

Vuosttaš olmmoš lea áššáskuhtton dan nu gohčoduvvon Divttasvuona-áššis.

Sámi jietna stivrenjoavkkus jáhkká ahte olu fuomášupmi áššis dagaha guoddorievdama.

Nordlándda Fylkkamánni lea bearráigeahččan Divttasvuona suohkana ja almmuhan raportta mas boahtá ovdan ahte suohkan ii leat oahpahuslágaid čuvvon.

DIVTTASVUONA-ÁŠŠIT:

Divttasvuona suohkan lea áššehuvvan áššis go okta nisu gii vásihii rohcošeami ja váiddii suohkana ja gáibidii máŋggaid milliuvnnaid, dieđiha VG.

Sanner čuovvola Larsena ávžžuhusa:

Divttasvuonas lea heahtedilli, oaivvilda gieldaministtar, ja bovde čoahkkimii gos ságastallet movt Divttasvuona áššiid galgá čoavdit ja čuovvolit.

Nordlándda politiijat leat dutkame badjel 120 ášši Divttasvuonas, ja leat ovddidan áššáiduhttima 11 áššis.

Divttasvuona ovddeš leansmánni lea váidon go ii leat dutkan rohcošančuoččuhusaid. Ášši lea sáddejuvvon politiijaáššiid erenoamášovttadahkii.

Rohcošemiid gillájeaddji gáibida dál badjel gávcci miljovnna Divttasvuona suohkanis go eai váldán su eret ruovttustis maŋŋel rohcošemiid.

Siiddut