Dearvvašvuohta

Juohke háve go borgalat, de stuorru jápminvárra 38 proseanttain, muitala váibmospesialista ođđa dutkosa bohtosiid birra.

Guovdageainnu Rukses Ruossas ii lean ruhta oastit váibmomašiinna Báktehárjái. Vuorddekeahtes veahkki fálai máksit rehkega ja nu besse diŋgot váibmomášiinna Báktehárjái.

Dus soitet leamaš mihttomearit 2017:s maid ledjet áigon čađahit juo 2016:s, danin go ledjet lohpidan dahkat daid 2015:s, plánen daid 2014:s maid ledjet fuomášan juo 2013:s. Dál, 2018:s, lea fas ođđa jahki goas fas lea ođđa vejolašvuođat daid geahččalit čađahit. Soitet persovnnalaš hárjeheaddjis, Ingá Márjá Sarres buorit ráđit čađahit du ođđajahkelohpádusaid?

Finnmárkku buohcciviesu direktevra jugii bálkkašumiid iežas bargiide. Ellen Wallin Deanus oaččui bálkkášumi «Dán jagáš beaivesuonjar».

Vaikke orru leamen nu ahte Máze orrun- ja bálvalusguovddáža áigot Guovdageainnu suohkana bealis váldit eará atnui go masa lei jurddašuvvon, go ii leat ráđđi doallat dan rabas, de liikká muitala suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahushoavda ahte dan vistái livččii dárbu dál juo.

Influeansa njoammudávda lassána juovllaide, muhto ođđajagemánus buohccájit eanemus olbmot, dieđiha Álbmotdearvvašvuođainstituhtta.

Guovttis golbmasis, geat gillájit lossamielain, 80 proseantta sis geain lea ballu ja badjel 90 proseantta alkoholisttain eai oaččo makkár ge diagnosa, čájeha ođđa guorahallan. 

Šibitdoavttirinstituhtta ja álbmotdearvvašvuođainstituhtta leat bargamin ovttas dievva ođđa dutkanprošeavttaiguin mas áigot dutkat daid bakteriijaid mat eai šat reagere antibiohtadálkasiidda.

SÁNAG fállá dál divššu Skype bokte.

– Lea hirbmat illusáhka go Bill Gates geige 400 miljovnna ruvnno demeansadutkamii. Dat addá ollu veahki dan dehálaš bargui mii čađahuvvo dás, lohká Álbmotdearvvašvuođa našunálasearvvi váldočálli Lisbet Rugtvedt.

Siiddut