Ábborášša orohat lea sádden reivve Fylkkamánnii mas gáibidit ahte luodda galgá giddejuvvot borgemánus, go sin eallu ii bálle ráfis orrut biilajohtolaga ja ollu olbmuid dihtii.
– Guovlu lea duottar. Luottas lea tunnealla mas lea leamašan bomma, dakkár ahte luodda lea leamaš giddejuvvon. Ovdal goit lea leamaš gitta čakčamánu 10. beaivái go bivdu álgá. Muhto dál lea Oljo- ja energiijadepartemeanta mearridan ahte galgá rahppot borgemánu vuosttaš beaivvi, muitala Ábborášša orohaga Isak Mathis Triumf.
Luodda man birra lea sáhka manná Navuonbađas Šuoikkatjávrri guvlui. Navuona gielda čállá iežas neahttasiiddus ahte geaidnu lea gitta buot mohtorfievrruide Čorrovári tuneallas viidáset várrái borgemánu 1. beaivvi rádjái. Dan maŋŋá lea rabas Šuoikkatjávrri rádjai nu guhká go lea vejolaš.
Sii maid muittuhit ahte geaidnu lea boazodoalluguovlu ja ahte galgá vuodjit várrugasat, iige galgga muosehuhttit ealu.
Isak Mathis Triumf dadjá ahte dat luodda lea davágeahčen sin orohaga, ja go dohko šaddá stuora biilajohtolat, de dat gavdnje ealu čakča- ja dálveeatnamiidda.
– Stáda nuppiin gieđain rahpá luotta, nu ahte olles Eurohpá beassá mannat dohko suohtastallat, ja de nuppiin gieđain ges sáhkkoha dat seamma stáda min go ealu gavdnejit dan guovllus eret. Mun dovddan dál njuolggut iežan oaguhuvvon, muitala Triumf.
Bohccot darvánit
Tunealla olggobealde leat vel oapmeristtat biddjon vai bohccot eai mana tunnelii, muhto Triumf vásihii duvle ahte dat njuolggut lea sorbmin bohccuide.
– Mun šadden spáilliha báhčit mii lei darvánan dasa. Mii leat maid čállán ahte dat ii leat buorre, go boazu guottahallá dan mielde go rasttilda dan, muhto jus de boahtá biila, de ruohtasta ruovttoluotta ja ruohttá njuolga dasa, ja de lápmašuvvá, muitala Triumf.
Son jearrá gii galgá máksit daid ovddas, muhto sii šaddet ieža gillát daid vahágiid.
– Luodda lea stuora roassun midjiide, go dat njuolggut billista min boazodoalu, dadjá Triumf.
Ohcan giddet luotta
Isak Mathis Triumf muitala, ahte sii leat ohcan giddet luotta.
– Mis lea duopmu mas daddjo ahte min orohagas lea «unnán ruonasguohtun», ja dat mii lea, lea dan luoddaguoras. Dál lea rahppon geaidnu, iige das leat dušše biilavuodjin, muhto dan mielde bohtet nu olu olbmot ahte ii leat leaika. Dat oallut olbmot gavdnejit eret bohccuid mat leat guovtte bealde luotta, dadjá Triumf.
Son muitala ahte dalle gal doaimmai dohkálaččat go luodda lávii gitta čakčamánu 10. beaivvi rádjái, muhto dál, go lea rahppon luodda biillaide, de lea dat šaddan sin orohahkii stuorra roassun.
– Dan oinniimet dalle juo go šattai geahččalanortnegin doallat luotta rabasin beannot miilla bajás, ahte eallu ii šat bisson go dohko boahtigohte ollu olbmot. Dál ii leat doppe leaikkas dilli, go doppe leat stuora leairrat, beatnagat ja olbmot. Diet lea stuora roassu min orohahkii, loahpaha Triumf.
Fylkkamánnis ii leat váldi
Ávvir lea gulaskuddan Fylkkamánniin dán ášši birra. Sunna Marie Pentha, gii jođiha Romssa ja Finnmárkku fylkka boazodoalloossodaga, duođašta ahte sii leat diđolaččat áššis.
– Fylkkamánnis ii leat váldi giddet luotta. Lea suohkan dahje NVE mat hálddašit dan geainnu. Áidna maid mii sáhttit bargat lea bagadallat suohkana dain instánssain main lea váldi bargat dáinna áššiin. Mii leat maiddái bivdán Biebmobearráigeahču árvvoštallat dili, dadjá Sunna Marie Pentha.
Beroštusat maid boazodoalus ja departemeanttas
Navuona gieldda meahcce-, eanadoallo- ja meahcástanealáhuskonsuleanta, Åsmund Austarheim, ii loga amasin sidjiideahte boazodoallu háliida giddet geainnu, muhto dat lea digaštallan mii lea leamašan juo árrat 70-logus go geaidnu giddejuvvui.
Son muitala ahte go geaidnu giddejuvvui, de eardudii dat olbmuid, go lei eaktu fápmorusttegii ahte olbmuide lea álkit beassat várrái.
– Guhkes proseassa maŋŋel de mearridii departemeanta ahte geaidnu galgá rahppot borgemánu vuosttaš beaivvi. Álbmot háliida ahte geaidnu lea rabas nu guhká ii leat muohta das, ja muohta suddá oalle árrat vuolit osiin, muitala Austarheim.
Son dadjá ahte ii leat nu ahte gielda ja guovllu olbmot leat ožžon ášši áibbas dohkkehuvvot, go leat beroštusat boazodoalus maid. Austarheim muitala ahte lea Oljo- ja energiijadepartemeanta mii lea dahkan loahpalaš árvvoštallama. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtas lei sullasaš mearrádus, ahte geaidnu galgá rahppot borgemánu 15. beaivvi.
– Ádden ahte ii leat praktihkalaš go geaidnu lea rabas, muhto leat beroštusat sihke boazodoalus ja departemeanttas. Gielda lea álo sávvan ahte geaidnu galgá leat rabas, aŋkke gieldda álbmogii, go lea leamašan hirbmat báikkálaš beroštupmi, mii lea ráhkadan riiddu, dadjá Austarheim.
Berit Inger Eira
beritinger@avvir.no
