Almmuhus

Almmuhus

Nils Johan Vars

Guovdageainnu stuorimus «čiegusvuohta» galgá dál eanet oidnosii boahtit, go dál galgá Dáiddadállu čalmmustahttot buorebut sihke sosiála mediaid bokte ja maid filbmabihtáid bokte. Dasa leat sii miljovdnadoarjaga ožžon.

Deanu gieldda politihk­kárat hásttuhit dál sin jienasteddjiid jienastit gielddaválggas.

Helga Pedersen: – Mii vuordit oaivvildemiin dassážii go leat guorahallan váikkuhusaid

Vaikke stuora eanetlohku Deanu álbmogis leat vuostá bieggamilluid hukset sin gildii, de ii gáro gieldda stuorimus bellodat oaivvildit maidege ovdal go Rástegáissa bieggamilloprošeavtta váikkuhus­guorahallan lea gárvvis.

 

Guovdageainnu suoh­kana skuvllain lea mánáin njeallje beaivvi skuvlavahkku, ja nu sáhttá ain joatkit, go politihkkárat guoktá­lastet dan áššis.

Geaidnopolitiijat leat dássedit luottaid alde dárkkisteame johtolaga, ja nu ledje ikte maid.

96 proseantta Guovdageainnu mánáidgárddiid dahje vuođđoskuvlla váhnemiin ii leat ágga láitit sámegieloahpahusa kvalitehta, čájeha ođđa oaiviliskkadeapmi.

Vahkkoloahpas sáhkkohalle 33 biilavuoddji ja 17:s masse vuodjinkoartta, ja ikte leat vel 10 sáhku čállon biilavuddjiide.

 

Geaidnopolitiijat leat vahkkoloahpas leamaš dárkkisteame johtolaga E6-luottas Suoidneleavššis gitta Skáidái.

53 proseantta váhnemiin duhtameahttumat sámegieloahpahusain Porsáŋggus:

Porsáŋggu Guovddáš­bellodaga listonjunuš lohká alddis čovdosa movt buoridit sámegiela dili Porsáŋggu skuvllain.

Badjel bealli duhtameahttumat sámegieloahpahusain:

Ođđa oaiviliskkadeapmi čájeha ahte badjel bealli váhnemiin Porsáŋggu suohkanis leat duhtameahttuma mánáidgárddiid ja skuvllaid sámegieloahpa­husain. – Ii oro eambbo báhpira alde ahte lea sámi suohkan, lohká váhnen.

Velfjord historjásearvi leat huksen 380 000 ruvdnosaš gámme, man Sámediggi lea dorjon ruđalaččat

Ii oktage galgga lohkat ahte Riddu Riđđu ii váldde vára iežaset gussiin. Sii ledje ordnen vel baikabargi ge sin gussiide geat ledje gohtten festiválas.

Soai leaba dat geat leaba guhkimus vuovdán gálvvu Riddu Riđu festiválas. – Lea šaddan juo árbevierrun, ahte deike ferte vuolgit, lohká Máret Gutnel Bongo.

Leat iešguđetge lágan ákkat manin olbmot leat vuolgán Riddu Riđu 2019:ii festiválii. Dás logát muhtumiid manin leat vuolgán Riddui.

Geahča bearjadatgovaid Riddu Riđus.

Bearjadaga lágidii Riddu Riđđu festivála Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna olis seminára. Bealli sis geat ledje vuolgán eai oba čáhkan ge sisa kultursálii. Lávvordaga deaivvadedje kommišuvnna áirasat olbmuiguin Riddu guolbanis.

Diimmá Riddu nuorradáiddár:

Son šattai diibmá Riddu nuorradáiddár, dál son čájehii bohtosa dan 25 000 ruvdnosaš stipeanddas maid dan ovddas oaččui, ja devddii olles sála gehččiiguin.

Suoidnemánu 1. beaivvi galggašii doaibmadoarjja máksot boazodolliide, muhto dál leat fas maŋŋánan dainna máksimin. Dainna fuolastuvvá boazodoalli, go son jáhkii dál lea diehttevaš dat máksin, muhto nu ii leat goitge.

Riddu Riđđu festivála lea olihan bohtosiid maid ovdal eai leat dahkan goassege. Nanu ja buorre prográmma, jáhkká festiválajođiheaddji ággan dasa.

Guovdageainnu Dáloniidlisttu suohkanstivrraáirras lohká niehkomáilbmin aitto mearriduvvon seastindoaimma, mas suohkan galgá dušše elrávnnjii stivremiin suohkana visttiin, seastit 33 proseantta goluid.

Siiddut