Almmuhus

Almmuhus

Nils Johan Vars

Mátta-Várjjagis lea vearrosisaboahtu mátkkoštanealáhusa bokte eambbo go logi eará suohkanis Finnmárkkus. Guovdageainnus jáhkket buriid bohtosiid boahttevaš jagiid mátkkoštanealáhusá dáfus.

Suohkan- ja ođasmahttindepartemeanta ávžžuha gonagas Haralda dohkkehit lassi ássandoarjaga ássiide Norggas geain lea heajos sisaboahtu.

Njukčamánu loahpas doallá Sámi prográmmaráđđi ráđđečoahkkima Kárášjogas, muhto dan sii dahket guoktása haga.

Uđas fierran ja luodda gitta.

Boazodoallolága guláskuddanáigemearri dievvá njukčamánu 15. beaivvi:

Guokte beaivvi ovdal go Eanandoallo- ja biebmodepartementta boazodoalloláhkarievdadusevttohusa gulaskuddanáigodat dievvá, de leat dušše golbma orohaga buktán cealkámuša ja okta johtolatstivra.

Kárášjoga Guovddášbellodat lea geargan boahtte čavčča suohkanválgga nammadanproseassain.

Norgescup heargevuodjin

NM-silbba vuoiti, King Klæbo, lea njunnošis Norgga cupa heargevuodjimis.

Norgga eiseválddit jotket ain gottiid báhčimiin Nordfjellas CWD-dávdda geažil.

Lágidit Golleheargegilvvu:

Norgga heargevuodjimis lea ođđa finálagilvu dán jagi, nu gohčoduvvon «Golleheargi», mas lea issoras stuora ruhtavuoitu.

80 miljárdda euro supmis:

Jus dus lea buorre prošeakta, de lea Diehtosiida báiki gos berret leat cuoŋománus, go de beasat gullat movt dus lea vejolašvuohta beassat searvat 80 miljárdda euro supmis ruđa ohcat.

Dál barget Norgga eiseválddit ja Sámediggi goabbat sajis boazodoallolágain, muhto Sámedikki bealis livččii ain áigumuš ahte eiseválddit servet sin bargui.

Johtti sápmelaččaid ­searvi čalmmustahttá 50 jagi ávvudeami njukčamánus Márjjábeivviid okta­vuođas.

Ávžžuha Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna geahčadit boazodoallolága:

Son oaivvilda ahte Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna berrešii geahčadit garra dáruiduhttima mii ain dál lea ollislaččat doaimmas.

Mama Sara education foundation organisašuvnna njunnošis lea leamaš lossa dilli maŋemus jagiid Tanzanias. Nu lossa dilli ahte šattai oažžut heaggavávtta fárrui go vánddardii Loliondos. – Dál lea fas mis nu buorre dilli doppe sihkarvuođa dáfus, lohká njunuš.

Mikkel Sara namuha guokte hearggi maid dán dálvvi heargegilvvohallamiin jahkká dahkat bures.

Diibmá masse 8 divohaga lobi doaimmahit EU-dárkkisteami biillain.

Finnmárkku Buohcceviessu nanne dál ambulánsadoaimma. Sii bidjet sierra ambulánssa Skáidái.

Go nisu ii nagodan dollet beatnagis nu dat gáskkašii eará olbmo, dan ovddas son dubmehalái.

Sutnje lea heargegilvvut buot deháleamos, ja danin son ii hálit dat galggašii nohkat.

Dievdu sirddii 361 000 ruvnno  faláštallansearvvi báŋkokontos iežas priváhta kontui.

Siiddut