Almmuhus

Almmuhus

Anne Gro Gaup

Ain ohcame siva beanadávdda ektui:

Biebmobearráigeahču kártenbargu beanabuozalmasvuođa ektui, čájeha ahte dán rádjái leat 173 beatnaga dieđihuvvon main lea varranaga luhčadávda, borgemánu 1.beaivvi rájes. Maŋemus guovtti beaivvis lea okta beana Finnmárkkus buohccán luhčadávddain mas lea varra

ON Olmmošvuoigatvuođaid erenoamášraportevrrain ságasta Guovdageainnus:

Jovsset Ánte Sara stuoraoabbá ja dáiddár, Máret Ánne Sara, deaivvada ON:a olmmošvuoigatvuođaid erenoamášraportevrrain ja áigu humadit suinna ášši birra movt stáhta gieđahallá su vielja.

Sámi goahkka ja árbevieruid berošteaddji, Máret Rávdná Buljo, lea evttohuvvon oažžut stuora biebmokulturbálkkašumi, dan ovddas go lea dehálaš ambassadevra ja áŋgirdeaddji sámi biebmokultuvrra ovddideames. 

Šiehtadallanáigi lahkona:

Politihkkárat duođaštit ahte telefuvdna ii leat áibbas jaska, ja ahte leat veaháš álgán gulahallat gaskaneaset. Dattetge eai leat vuos deaivvadan šiehtadallamiidda, muhto dat áigi maid lahkonišgoahtá.

Ávžžuha dárkkistit rusttegiid:

Eanet go 100 000 ruovttus Norggas sáhttet buollinčáskadanrusttegat mat hejot doibmet, dahje eai doaimma obanassiige, čájeha ođđa iskos.

Álggahan ođđa searvvi:

Vahkkoloahpas álggahuvvui ođđa sámi organisašuvdna Tråantes mii lea queer sámiide. Ođđa searvvi jođiheaddji lohká dehálažžan hukset buori vuođu searvái, leat oidnosis ja joatkit servvodatdigaštallama.

Seavdnjadasas lea dehálaš oidnot ja oaidnit. Go leat sihkkelastti, dahje geavahat čiekčansihkkela, de leat muhtin njuolggadusat movt geavahit čuovggaid.

Geatkkit leat čivgan eanet maŋemus jagiid ja liseansabivddus leat dan geažil lasihan goddineari. Finnmárkkus lea lohpi báhčit 22 geatki ja Romssas ges 12, muhto fylkkamánni bealis eai loga nu oallugiid dieđihit geatkebivdui.

Son lohká iežas juohke ládje geahččalan, ja lea dál gaskaboddosaččat sirdán oasi ealus iežas eatni nammii. (Geahča filmmaža áššis)

Dál lea doavttir ambulánsagirdis go dat loktana, ja lea vuosttaš geardde go lea fásta anestesiijadoavttir girdi mielde Finnmárkkus. Ođđa fálaldat galgá doaimmas birrajándora ja birra jagi.

Mannan vahkku dárkkistii Stáhta geaidnodoaimmahat biilaboagángeavaheami ja 661 olbmo fertejit máksit sáhku dan sivas go eai lean bidjan biilaboahkána busses.

Coop duođašta ahte leat gávdnan salmonella ovtta biergodáigeoasis mii boahtá gusas. Coop ii jáhke ahte okta ge lea buohccán dainna.

Mánnodaga galgá olles Norgga álbmot jienastit ja mearridit geat galget suohkaniid jođihit boahtte njeallje jagi, muhto okta searvi cuiggoda válganjuolggadusa go oaivvildit leat eahpevuoiggalažžan.

Guovdageaidnu lei dat suohkan gos báhče eanemus rievssahiid olles Davvi-Norggas mannan bivdoáiggi. Dat lohku sáhttá unnut boahtte jahkái go geavaheaddjit leat háliidan unnit rievssatbeaiveeari.

Lávvordaga sáhttet buohkat geahččalit šilju geain lea vuodjinkoarta ja 16-jahkásaččat geain lea hárjehallanduođaštus biilla vuodjit. NAF rahpá buot 26 hárjehallanšilju olbmuide, ii ge dárbbaš leat NAF-miellahttu.

Mánnodaga eahkedis almmuhedje politiijat govaid dan viđa nuoras geat dušše helikopterlihkohisvuođas Álttás mannan vahkkoloahpa.

Helikopterlihkohisvuohta:

Helikopterlihkohisvuođa oktavuođas Álttás de leat politiijat ohcame guokte dievddu geat leigga ássanbiillain Šuovošluovtta guovllus mii lea lahkosis lihkohisvuođabáikki.

Badjelaš 500 000 olbmo leat ovdagihtii jienastan suohkan- ja fylkkadiggeválgga. Eai goassege ovdal leat ná ollugat jienastan vahkku ovdal válgga.

Vuohččan neaktá ámmát teáhterjoavkkus:

Nuorra son gal lea, muhto guhkkin eret aittoálgi; son ii leat go 18 jagi, muhto lea jo neaktán13 jagi. Son ii leat jurddašan heaitit fanadeames sihke dovdduid ja goruda dohko gosa rolla gáibida. Nuorra ja hárjánan neavttár, deanunieida Eila Ballovara Varsi, lea dal ollen Sámi našunálateáhteralávdái.

Dan golmma geassemánus dušše 25 olbmo johtolagas, ja logis dain dušše borgemánus. Gaskamearálaš lohku láve leat 40, muhto dán jagi lea lohku mealgat unnit go dábálaččat.

Siiddut