Almmuhus

Almmuhus

Snapchata sáhttá heaggaváralaš

Juohke goalmmát nuorra biilavuoddji dadjá ahte iská Snapchatta vuojedettiin, ja dát vuorjašuhttá politiijaid. Govven: iStock

Juohke goalmmát nuorra ollesolmmoš iská Snapchatta vuojedettiin biillain. Dáhkádusfitnodat ja johtolatpolitiijat váruhit dán heaggaváralažžan. 

Almmuhuvvuon: 
Lávvardat, 23 Njukčamánu, 2019 - 10:02
Ođastuvvon: 
Ođastuvvon: 23.03.2019 - 10:05
Fáddásánit: 

31 proseantta nuorra ollesolbmuin gaskal 18 ja 29 jagi leat maŋimuš golbma mánu geavahan Snapchatta vuojedettiin biillain, nu boahtá ovdan guorahallamis man Norstat lea čađahan Codan dáhkádusfitnodaga ovddas. 

– Lea balddihahtti ja vuorjašuhtti ahte ná olu nuorat bidjet sihke iežaset ja earáid sorbmái. Go ii čuovo doarvái bures mielde johtolagas, de lea stuorát vára ahte lihkohisvuođat deaividit, dadjá Codan dáhkádusfitnodaga vaháthoavda Annika Persson preassadieđáhusas. 

 

Eai doahttal gildosa

Guorahallan čájeha ahte mealgat eanet nuorra biilavuoddji isket Snapchatta vuojedettiin. Buot ahkásaččaid searvvis vástidit oainnat 8 proseantta ahte leat geavahan Snapchatta vuojedettiin maŋimuš golbma mánu. 

Nuorra biilavuoddjit eai leat dušše vearrámusat Snapchat-geavaheamis. Sii riŋgejit eanemusat handsfree haga ja lohket ja sáddejit teakstadieđuid dávjjimusat go vudjet biillain. Masá bealli nuorain dadjet ahte leat dán dahkan. 

– Guorahallan duođašta min dieđuid lobihis mátketelefovdna geavaheami birra ja dát lea dieđusge vuorjašuhtti. Lea njulgestaga váralaš geavahit mátketelefovnna go vuodjá biillain ja lea erenomáš sorpmálaš jus lohká ja čállá dieđuid vuojedettiin. Gielddus geavahit mátketelefovnna ii doahttaluvvo, dadjá johtolatpolitiijaid hoavda Runar Karlsen. 

 

Sosiála mediat biillas

– Olbmot geavahit sosiála mediaid eanet ja dat lea dađibahábut rievdadan mátketelefuvdnageavaheami biillas, dadjá Karlsen. 

Guorahallan čájeha ahte nuorat isket dávjjimusat Snapchatta go vudjet, 9 proseantta ges dadjet geavahan Facebooka ja 4 proseantta Instagrama. 

– Snapchattas vuordá sáddejeaddji vástádusa dakkaviđe. Dát doaibma hui bures go njaŋgá soffás, muhto ii fal go vuodjá biillain, dadjá Codan dáhkádusfitnodaga vaháthoavda Annika Persson. 

 

Njeallje čuoggá

Vai eambbosat doahttalivčče mátketelefuvdnagildosa go vudjet biillain, de čavgejedje ráŋggáštusa ođđajagimánu 1. beaivvi 2019:s.

Biilavuoddjit geat váldojit geavaheames mátketelefovnna vuojedettiin, ožžot guokte čuoggá biilavuodjenkortii.

Biilavuoddjit geain ain lea biilavuodjenkoarta geahččalanáiggis ožžot ges njeallje čuoggá. Čuoggáid lassin sáhkohallet biilavuoddjit 1700 ruvnnuin.  

– Mun doaivvun ahte garraset ráŋggáštusat skuvlejit ja ahte mátketelefuvdnageavaheapmi biilavuddjiid gaska unnu. Dát eastadivčče maid lihkohisvuođaid mat deaividit danin go biilavuoddji ii čuovo doarvái bures mielde johtolagas, dadjá johtolatpolitiijaid hoavda Runar Karlsen. 

Ovdasiiddus dál