Ráđđehus evttoha bidjat 176 miljovnna ruvnno lagas olbmuid veahkaválddálašvuođa ja veagalváldimiid eastadeapmái.
Ráđđehus evttoha bidjat 176 miljovnna ruvnno lagas olbmuid veahkaválddálašvuođa ja veagalváldimiid eastadeapmái.
– Lea hui buorre go ráđđehus áigu nannet barggu veahkaválddálašvuođa vuostá, ja gáhttet mánáid geat vásihit dán dili, muitala Searveorganisašuvdna (SO) jođiheaddji Mimmi Kvisvik.
Dál sávvá son ahte seamma sullasaš doaibma biddjo johtui sidjiide geat vásihit veahkaválddálašvuođa ja áitagiid bargoeallimis. 40 proseantta SO-miellahtuin vásihit veahkaválddálašvuođa bargoeallimis juohke jagi.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Bargit áitojuvvojit
Diibmá ledje badjel 1680 bargi geat áitojuvvojedje barggus. Badjel 950 sis barget dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain, čájehit Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga (SGB) logut.
Birrasii 60 proseantta bargiin suohkanlaš mánáidsuodjalusain, mánáidsuodjalusinstitušuvnnain ja fálaldagain mat gusket doaimmashehttejuvvon olbmuide, ožžot áitagiid ja vásihit veahkaválddálašvuođa.
Ávžžuha ollislaččat geahččat
Dál evttoha ráđđehus bidjat 176 miljovnna ruvnno lagas olbmuid veahkaválddálašvuođa ja veagalváldimiid eastadeapmái. Plána lea vurdojuvvon álgit dán čavčča.
– Dá lea plána man mii vuordit, ja lea dehálaš ahte lea ollislaš perspektiiva mii veahkeha sin geat vásihit veahkaválddálašvuođa, veahkaváldiid ja gealbobirrasiid, muitala SO jođiheaddji.
SO miellahtut leat earret eará mánáidsuodjalusa pedagogat, sosionomat ja suodjedivššárat geat eanemus áitagiid ja veahkaváldiimiid vásihit bargoeallimis.
Ii oidno stádabušeahtas
– Ii leat dohkálaš ahte birrasii 40 proseantta min miellahtuin šaddet vásihit veahkaválddálašvuođa ja áitagiid bargoeallimis iežaset barggus. Lea dehálaš čoavdit dán čuolmma alimus dásis politihkalaččat. Dat galggašii oidnot konkrehta doaimmaid bokte stádabušeahtas, muhto dat ii oidno obanassiige, dadjá vuollánan Kvisvik.
