Njullosávžžisiida šattai bivvalis skápma geažil vuojahit ealu rastá Guovdageainnu eanu go ii oba jikŋon ge.
Njullosávžžisiida šattai bivvalis skápma geažil vuojahit ealu rastá Guovdageainnu eanu go ii oba jikŋon ge.
Boazodoalli Anders Nils N. Buljo lea almmuhan filmmaža, gos ealu vuojaha rastá joga. Dát čakča lea leamaš erenoamáš bivval ja boazodoallit mearkkašit dan sakka.
Buljo muitala ahte ii leat gal buorre vuojahit ealu ná maŋŋit. Dál lea juo gaskamutto skábmamánu ja dán muttos áigge láve buollašut. Guovdageainnu bealde ii leat eatnu vel jikŋon, ja dat ii leat obage dábálaš dán mutto jagis, muitala Anders Nils N Buljo.
– Lea oba áigá go dákkár čavčča lean vásihan, ná guhkes bivvalis čavčča ja ii ge leat muohta, dadjá Buljo, gii galggašii beassat čakčaorohagas dálveorohahkii.
Bohccot sáhttet geahpessiva oažžut
Anders Nils lea filbmen go eallu vuojahuvvo rastá eanu sullii 150 mehtera, skábmamánu 11.beaivve. Son muitala ahte livččii jieŋa mielde mihá buoret beassat johttit.
– Ii leat buorre go vuojahit šaddá, galbma rádda čázis. Dát čuohcá misiide buot eanemusat, stuorát bohccot gal girdet nie oanehis gaskka galbma čázis vuojahuvvot, čilge boazoeaiggát, gii dadjá ahte lea bahá oažžut geahpessiva ja dalle gal ferte luondu ieš divvut jus nu geavvá.
Ovdal gal lea vuojahallan ealu, muhto dalle lei bivvaleabbo iige ollu muohtage.
– Dál mii diehtit bohtet goitge buollašat, láve gal mannat bures go vuojaha bohccuid, muhto eat oainne dan ovdal go manná veaháš áigi, doaivu Ánte Niillas.
Áigodagat sirdašuvvan
Orru nu ahte ealut fertejit guhkit ja guhkit orrut čakčaorohagas, ja dat ii leat buorre, lohká boazodoalli, geasa šaddá eanet bargu ja eanet bievlavuodjin.
– Mii gal árabut háliidivččiimet johttát, muhto doaivvun dákkáraš dilli lea buot boazosápmelaččaide. Son ii dieđe movt earáládje rievdadahttá boazosámiid árgabeaivi, go dálvi oatnu ja giđđa fas bistá guhkit. Misiide ii leat buorre go leat čoaska giđat, álddut guddet gaskkamuttus miessemánu ja lea áin dievas dálvi, čilge Ante Niillas ahte movt maid láve sáhttit leat dálki nuppi áigodagas.
– Dán jagi lei maŋŋit guottet ja hui čoaska giđđa, ja mii leat maid čakčat vuovdán misiid ovdal go vuojaheimmet. Miesit leat hui hearkkit ja ovdalgo vulggiimet dálveorohahkii de vuvddiimet daid. Ii leat misiide buorre galbma rádda čázis vuodjat, čilge boazoeaiggát.
Boares olbmot leat vásihan seammalágan dálkkiid.
Dološ áigge leat dákkár čavččat leamašan ja bistet muhtin jagiid ja rievdá fas dábálaš buolaš čakčan, diehtá Buljo muitalit. Dološ olbmot eai loga dán čavčča nu vearrái gal, sáhttá son muitalit, ja ieš orru gal maid muitime čavčča mii lea sullii seammalágán leamašan.
Máilbmi lieggana
Ođđa dálkkádatraporttas muitaluvvo ahte gaskamearalaččat lea dálki liegganan guđa grádan. Anders Oskal, Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš (ICR) beales, dadjá ahte ii sáhte gal maidege čoahkkáigeassit ovtta jagis ahte leago dát treanda mii boahtá bistit, muhto dálki lieggana.
– Lea gal čielggas ahte dat normála temperatuvra lea loktanan ja mii vuordit vel eanet lieggasa, muhto bohtet jagit mat leat fas nugo lávejit, čilge Anders Oskal guhte lohká ahte dál leat álgobáliid oaidnime movt dálkkádat rievdá boahttevaš 100 jagi ovddasguvlui.
