Suoma Sámi Nuoraid searvi áigu doallat miellačájeheami riikkabeaivvedálu luhtte Helssegis bearjadaga. Sii ávžžuhit buohkaid gárvodit čáhppes biktasiiguin.
Suoma Sámi Nuoraid searvi ordne miellačájáhusa vuostálastit dan go sámiid iežaset oainnut eai leat adnon árvvus go riikkabeaivvit leat dán vahkkus mearridan lágain mat gusket sámiid. Álgoálbmogiid rivttiid guoskevaš ILO 169 -soahpamušas jienastit riikkabeivviin bearjadaga.
– Suoma Sámi Nuorat háliidit čájehit duhtameahttunvuođaset dan vuohkái mo sámediggeláhka lea gieđahallon riikkabeivviin. Mii maid háliidit vuostálastit dan vuogi mas stuorámus oassi sámiid iežaset oainnuin leat báhcán válddekeahttá vuhtii váljagottiin ja riikkabeivviin. Earáid go sápmelaččaid jietna lea gal gullon ja lea váldon vuhtii, čállet sii preassadieđáhusas.
Eai váldán vuhtii
Sii čállet ahte maiddái riikkaidgaskasaš soahpamušat álgoálbmogiid rivttiin leat dihtomielalaččat guđđojuvvon eret ja eai leat váldon vuhtii. Riikkabeaivvit šluhttii ráđđehusa evttohusa ođđa sápmelašmeroštallamis maŋŋebárgga jienasteamis. Evttohus lei Suoma ráđđehusa ja sámedikki guhkes ráđđádallamiid boađus.
Ballet šaddat unnitlohkui
Ođđa sápmelašmeroštallan livččii čielggasmahttán dan geas lea vuoigatvuohta ohcat sámedikki válgalogahallamii.
– Sámit ballet, ahte dálá sápmelašmeroštallan doalvu dasa, ahte sámit ieža báhcet vehádahkan iežaset álbmotválljenorgánas ja ná assimilerejuvvojit váldoálbmogii. Sápmelašmeroštallama dihte báhce barggakeahttá máŋggat earátge áigeguovdilis ođastusat sámediggeláhkii. Sámesearvvuš rievdá ja lea aktiivvalaš ja ná sámediggeláhka ii bastte čuovvut áiggi ja ođasmahttin maŋŋona fas. Loahpalaš čuovvumušain dán maŋŋoneamis gillájit dábálaš sápmelaččat ja sin vuoigatvuođaid vuodjin sirdásii fas guhkás boahtteáigái, čállet sii.
Jienasteapmi riikkabeivviin
Riikkabeaivvit jienastit bearjadaga 13.3. ILO almmolašsoahpamuša 169 birra. Suoma Sámi Nuorat dorjot soahpamuša ratifiserema ja sávvet, ahte riikkabeaivvit ratifiserejit dan dál. Sámediggelága ođasmahttima eahpelihkostuvvamis beroškeahttá ILO 169 lea nana instrumeanta buot sápmelaččaid riektesajádaga nannemii.
Ávžžuhit čáhppadin gárvodit
Sii áigot lágidit muhtinlágán “čáhppes ráiddu”, muhto bohccuid haga. Čáhppes ráidu johttá bearjadaga 13.3. dmu 11 Senaatintoris ja johtá Aleksanterinkatu ja Mannerheimintie mielde riikkabeaivvedállui. Sámenuorat sávvet buohkaid bures boahtin johtit singuin ovttas ja čájehit ná doarjaga sámiid rivttiide, ja ahte riikkabeaivvit vel ratifiserešedje ILO 169.
– Livččii buorre jos sáhtášeiddet gárvodit čáhppes biktasiguin. Ii leat goittotge bággu, dieđiha searvi.
