Gonagas ja dronnet leaba dán vahkku mátkkošteame Finnmárkkus ja galledeame gielddaid gos eaba leat ovdal leamaš. Ikte leigga soai Ávanuoris, gos guovdageaidnulaš Aslat Heandarat Lango beasai sudnuide guossohit Sámi árbevirolašbiepmu.
Gonagas ja dronnet leaba dán vahkku mátkkošteame Finnmárkkus ja galledeame gielddaid gos eaba leat ovdal leamaš. Ikte leigga soai Ávanuoris, gos guovdageaidnulaš Aslat Heandarat Lango beasai sudnuide guossohit Sámi árbevirolašbiepmu.
– Dat lei hui stuora vásáhus oažžut gonagasa ja dronnega guossái. Dat lei midjiide buohkaide geat leimmet ikte čoahkkanan deike hui stuora beaivi, lohká Aslat Heandarat Lango movttain.
Ikte leigga gonagas ja dronnet Ávanuoris, Muosátsuolu suohkanis oahpásmuvvame bákkiin ja álbmogiin, ja maiddái borrame mállásiid Lango restoráŋŋas «Arctic View:as». Gonagasmállásiidda ledje maiddái muhtin ráje báikkálaččat bovdejuvvon.
Guossohii Sámi árbevirolašbiepmu
Lango muitala go son oaččui dieđu ahte son oažžu dan gutni guossohit mállása gonagasbárrii, de son vuos fertii veahá jurddahit maid son galgá guossohit sudnuide.
– Go ožžon dieđu ahte galggan mállásiid guossihit, de mun jurddahin ahte dakkár fálaldat ii boađe eará oktii eallinagis, ahte beasan sudnuide guossohit biepmu. De mun válden báhpira ja peanna gihtii ja álgen jurddašit mii mis gávdno dáppe Finnmárkkus ja makkár biebmu lea buot njálgámus. De moai goahkain gávnnaheimme ahte mii ráhkadit ovcci iešguđetlágan biebmoreahta maid guossohit. Lean hui olu leamaš ieš čoaggime biepmu luonddus, nu go debbuid, luopmániid ja rásiid. Bohccobiergu ja mearraguolit leat dieđusge hui guovddážis boazosámi ja mearrasámi kultuvrras, danne lei ge diehttelas ahte guossohan bohccobierggu, luosa ja gonagasreabbá, lohká son.
Oaččui rámi gonagasas
«Dat lei buoret go perfeakta!», lei gonagas Harald lohkan maŋŋil go lei máistán mállása. Lango muitala ahte lei hirbmat somá oažžut rámi gonagasas ja dronnegis. Son maid muitala ahte dronnet Sonjas lei hirbmat beroštupmi diehtit eambbo biepmu birra maid ožžo dállerkii.
– Go dronnet álggi mus jearahallat biepmu birra, de mun in goit sáhtán sutnje lohkat ahte in astá čilget nu dárkilit go galgen eará gussiide maid guossohit biepmu, de mus ii lean eará go vástidit buot gažaldagaide maid dronnet jearai mus ja diktit daid eará gussiid veahá vuorddestit, lohká Lango ja bohkosa.
Fiinna muitu báhcán
Aslat Heandarat Lango ja su veahkit ledje maid coggalan gávtti badjelii, ja dronnet lei čájehan maiddái beroštumi diehtit manne Lango:s ja su vehkiin ledje iešguđetlágan gávttit badjelis.
– Dronnet Sonja jearai mus ja mu vehkiin manne mis leat iešguđetlágan gávttit badjelis. Mis ledje sihke Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu ja mearrasámiid gávttit badjelis, de mii čilgiimet dronnegii ahte lea guovlluid mielde. Mu mielas lei hui somá go son háliidii diehtit eambbo min gávttiid birra ja čájehii beroštumi dása. Dat bázii dego muitun maŋŋel go leigga mannan, ahte dronnet háliidii minguin eambbo oahpásmuvvat, lohká Lango ja šuohkiha.
Smáđáhkes olbmot
Lango mielas leigga dronnet ja gonagas hui smáđáhkes olbmot. Vuordagasas logai ahte lei duođalaš miellaláhki restauráŋŋas, go sii eai de diehtán maid vurde.
– Ovttatmano go gonagas ja dronnet bođiiga deike, de geahpui miellaláhki. Go soai han leigga hui dábálaš smáđáhkes olbmot. Soai maid leaikkastalaiga ja reškkiiba minguin fárrolaga, lei hui erenoamáš beassat deaivat sudno, lohká duđavaš Lango vel loahpas.
Gonagas Harald ja dronnet Sonja leaba dal mátkkošteame Finnmárkkus ja galgaba galledit vihtta suohkana Finnmárkku fylkkas. Ikte soai leigga Fálesnuoris, ja Muosátsullo suohkanis.
Odne, suoidnemánu 17.beaivvi, leaba soai galledeame Gilivuona, Davvesiidda suohkanis ja Gáŋgaviikii, Gáŋgaviikka suohkanis. Soai loahpaheaba mátkkiska Unjárgga gielddas ihttin. Ulbmil dáinna galledemiin Finnmárkkus lea ahte gonagasbárra galgaba galledit suohkaniid ja guovlluid maid eaba leat goasse ovdal galledan.
