Almmuhus

Almmuhus

Bearaš­suodjalus­guovddáš ávžžuha olbmuid váldit okta­vuođa singuin jus rahčet unnit dahje stuorát áššii­guin

BEARAŠSUODJALUS VEAHKEHA: Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche, ávžžuha olbmuid geat rahčet, válddestit bearašsuodjalusain oktavuođa, vai oažžu veahki. – Lea nuvttáfálaldat, lohká son. Vuorkágovva: Astrid Helander

Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáš ávžžuha sihke ollesolbmuid, mánáid ja nuoraid váldit oktavuođa singuin jus rahčet áššiin vai ožžot veahkki jođánit. – Lea nuvttá fálaldat, deattuha jođiheaddji May Helen Schanche.

Borgemánu ovccet beaivvi, lei Ovttastahttojuvvon Našuvnnaid (ON) eamiálbmotbeaivi.

Goas veahkeha Bearašsuodjalus

Ii dárbbaš leat heahtedilli ovdal go sáhttá váldit oktavuođa, čállá Bearašsuodjalus neahttasiiddustis. 

Muhtumin lea ávki párrii dušše háleštit gaskaneaskka ruovttus, muhto soaitá leat ávki ohcalit veahki jus dovdat dilli lea ná:

  • In dovdda moai letne irgi/moarsi šat
  • Don it oainne mu
  • Moai ean anaš nu mo ovdal
  • Mus ii leat miella boahtit ruoktot maŋŋá barggu
  • Moai bealkkašetne eambbo go návddašetne beivviid
  • Moai diggojetne daid seamma áššiid birra ohpihii
  •  Lea šaddan nu jaska ruovttus, in ge loavtte šat dáppe
  • Dovddan ahte buot eará lea dehálabbo go mun
  • Don beroštat dušše mánáin
  • Dovddan munno eallin eai leat ovttaláganat

Dan oktavuođas geavaha Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáš muittuhit olbmuide makkár veahkkefálaldat sis lea.

Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche, lohká iežas vásihan ahte sápmelaččain lea uhcit luohttámuš eiseválddiide norgalaččaid ektui.

– In dieđe manne, soaitá leat dáruiduhttima sivva dasa. Olu sápmelaččat, eai várra buohkat, lohket lea váttis váldit oktavuođa minguin. Olu sápmelaččat leat hárjánan čoavdit váttisvuođaid bearraša siskkobeale. Olusat eai hálit olggobeale olbmuid seaguhit iežaset váttisvuođaide. Nu gillájit guhkit go lea dárbu, ja ádjána guhkit áiggi gávdnat čovdosa, čilge Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche.

 

Álkes ja nuvttá fálaldat

– Lean vásihan ahte olbmot, sihke norgalaččat ja sápmelaččat, lohket ahte sii livčče árabut váldán oktavuođa bearašsuodjalusain, jus livčče diehtán dat lea vejolaš, dan sadjái go rahčat nu guhká go sii leat dahkan, lohká Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche.

Čilge Bearašsuodjalus fállá nuvttá veahki olbmuide, sáhttá ieš váldit oktavuođa go dovdá beaivvit leat šaddan sutnje lossadin.

Lehkos dal mánát dahje nuorat geat rahčet skuvllas, ruovttus dahje jus givssiduvvojit. 

– Eai dárbbaš leat stuorra váttisvuođat. Ii leat makkárge ahkerádjá ge. Hálešteami bokte sáhttá ášši njuolgat dahje jus oaidnit leat čiekŋalit váttisvuođat, de mii veahkehat su viidásabbot vuogádagas vai oažžu dan veahki maid dárbbaša. Lea dušše čuojahastit ja tiŋgostit tiimma. Ii mávsse maidege. Mis lea buohkain jávohisgeatnegasvuohta, joatká Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche.

Son deattuha dát lea vuollegis šielbmá fálaldat.

Bearašsuodjalus lea veahkeásahus ja eaktodáhtolaš fálaldat olbmuide, earret go lea soabaheapmi pára gaskkas jus das lea vuollel 16-jahkásaš mánát go bearašsuodjalus galgá ráhkadit buori soahpamuša mánáide. 

 

Uhcán nuorat ohcalit veahkki

Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalus guovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche, muitala lea uhcán nuorat geat váldet oktavuođa singuin. 

– Mu mielas gal berrešedje nuorat váldit minguin dávjjibut oktavuođa jus rahčet lossa jurdagiiguin, dáhpáhusaiguin, bearrašiin dahje oktonasvuođain ja nu ain. Válddes oktavuođa minguin, jus ražat. Eanaš áššiid sáhttit mii dás čoavdit, ávžžuha Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalus jođiheaddji, May Helen Schanche. 

Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáš lea buohkaid várás, ii dušše sápmelaččaid várás.

 

Váilu dutkamuš

Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche, ii dieđe manin olu sápmelaččat eai luohte eiseválddiide.

Árvala ahte sáhttet leat historjjálaš vásáhusat, dáruiduhttináiggi, manin sápmelaččain lea uhcit luohttevašvuohta eiseválddiide, muhto sáhttá maid leat ahte olbmot seaguhit mánáidsuodjalusa ja bearašsuodjalusa.

– Soaitá leat «ieš birget» man sápmelaččat ohppet mánnávuođa rájes mii caggá. Muhto in dieđe sihkkarit. Mis váilu dutkamuš justa dies. Kultuvra lea maid ovdánan. Lean maid vásihan ahte olbmot jerret, erenoamážit vuođđoealáhusa olbmot, leat go vásihan dan. Mii vuoruhan sámevuođa, lohká Sis-Finnmárkku Bearašsuodjalusguovddáža jođiheaddji, May Helen Schanche

May Helen Schanche hállá veaháš sámegiela ja lea bajásšaddan sámi kultuvrras.

Deattuha ahte Bearašsuodjalus fállá seamma fálaldaga buohkaide, beroškeahttá čearddalašvuođas. 

 

Heivvolaš diehtojuohkinbeaivi

Regionála Sámi Gealboguovddáža gulahallanseniorráđđeaddi Johan Johansen Eira mielas lea dát ON eamiálbmotbeaivi heivvolaš čalmmustahttit Bearašsuodjalusa go sápmelaččat ohcalit uhcit veahki almmolaš veahkkeásahusain go norgalaččat, čájehit dutkanraporttat. 

– Lea hui dábálaš, čájeha dutkan, ahte olbmot eai oaččo veahki nu árrat go livččii lean dárbu, vázzet váttisvuođaiguin guhkit go lea dárbu. Galggašedje ovdal boahtit ságaide, lohká Johan Johansen Eira, ja lohká son ii leat fágaolmmoš dán áššis, dušše diehtojuohkki. 

Su mielas lea dehálaš ahte olbmot ohcalit veahki go dárbbašit dan, eai ge vuordde.

Sámedikki ávžžuhus sápmelaččaide

Doaibmi sámediggepresideanta Mikkel Eskil Mikkelsen sávvá Sámedikki siiddus dearvvuođaid buohkaide riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeivviin.

Čállá Facebookas dán dehálaš beaivvi gudnejahttá Sámediggi ja dovddaha oktiigullevašvuođa máilmmi 370 miljovnna álgoálbmogiin.

– Bearašsuodjalus lea gielddalaš fálaldat. Gielddat berrejit váldet vuhtii olbmuid sámegiela ja sámi kultuvrra. Gielddat berrejit juohkit dieđuid dán fálaldaga birra nu bures go vejolaš vai buohkat dihtet dan birra, maiddái sii geat illá arvet váldet oktavuođa. Dalle oččošedje buohkat gielddas ovttadássásaš fálaldagaid iešguđet gielddalaš surggiin, lohká sámediggepresideanta Mikkel Eskil Mikkelsen.

Ovdasiiddus dál