Almmuhus

Almmuhus

Fierca galgá bidjat alla mihtuid, guolit ges iežaset hástalit

Vuorkágovva

Dán vahku horoskohpa guoská cuoŋománu 29. beaivvis gitta miessemánu 5 beaivái. 

Almmuhuvvuon: 
Vuossárga, 29 Cuoŋománu, 2019 - 14:11
Ođastuvvon: 
Ođastuvvon: 29.04.2019 - 14:17
Gilkorat: 
Fáddásánit: 

FIERCA

21/3-19/4

Bija alla mihtuid.

Bargga dan maid duohtavuođas háliidat.

Movttiiduvvo miellagovahallamiin ja nieguin.

Ale fal govčča čalmmiidat, baicce niegat.

Jus áiggut niegadit, daga dan rabas čalmmiiguin ja gozuid alde.

Fuomáš, geaidnu ollašuhttit nieguid gáibiduvvo áŋgiruššama ja viššalvuođa dohppet daid hástalusaid mat bohtet.

Ale bija dakkár mihtuid maid dihte johtilit vuollánat.

Go jo vuos álggát, de ollašuhte dan ollásit.

 

VUOKSÁ

20/4-21/5

Lea dehálaš čuovvut mielde.

Ii fal váralašvuođa dihtii, muhto danin go dat buoremus fálaldat ja vejolašvuohta guovllada albmeravddas.

Don fertet leat gozuid alde jus galggat oaidnit.

Don fertet maid ođđa vugiin jurddašit go dát fálaldat boahtá doppe gos it lean jurddašan ge.

Dat stuorámus skeaŋkkat leat dávjji­musat čihkkojuvvon váddásamos hástalusaide.

Jus leat duostil čájehit raššivuođa, de dat veahkeha.

 

JUMEŽAT

21/5-21/6

Ain lea alla deatta olggiid alde.

Lea stuorra vejolaš­vuohta moivet ja váldit boasttu válljejumiid.

Dat hástalus mii čuožžila, lea ahte dus ii leat buorre áigi dahje it oainne mii geavvá.

Danin fertet ge luohttit daid sisk­káldas dovdduide.

Ii fal dan guuuuhkes gamus dovdama ja smiehttama.

Muhto dan oanehis, mii diehtá dušše dan mii lea duohta, olu ovdal go smiehttagoađát.

Luohte fal dasa, ja bargga dan mii lea bággu dan botta go lea ain áigi.

 

REABBÁ

22/6-22/7

Reabbáide lea dát áigi hui buorre, geain lea dovdduin buorre dilálašvuohta.

Sihke sidjiide geat dihtet mo geassádit, ja mo rahpasit ja diktit dovdduid ja ráhkesvuođa leavvat.

Sii geat leat čiehkádan skálžžuid sisa, ­dovdet iežaset balus.

Ja sii geat iežaset áššiiguin ovddastit, sis baicce sáhttet loavkašuvvat ja áddejuvvot boastut.

­Váldde gulul ja oahpásnuva iežat dovdduiguin.

 

LEDJON

23/7-22/8

Dán vahkus ávžžuhuvvot geavahit oasi iežat áiggis ja barggus searvevuhtii buoremusat.

Buot eanemus ávkin dán vahkus lea jus čájehat nana gudnevuollegašvuođa earáid oaiviliidda.

Earáid bokte ollašuvvet du plánat ja ideálat dán vahkus.

Okto it leat gievra, muhto leat okto.

Sirdil eret oadje­basvuođa avádagas doarjun dihtii earáid.

 

BUHTISNIEIDA

23/8-22/9

Luohte iežat ala.

Smiehta ieš áššiid, okto.

Don dan dieđus dagat álo, muhto dán vahkus galggat erenoamážit luohttit iežat jurdagiidda.

Earáin gal lea jáhkku dutnje, muhto ieš eahpidat iežat ala.

Dál ii leat dat áigi goas earáid galggat guldalit.

Váldde ieš mearrá­dusaid ja daja maid oaivvildat.

Eai gávdno rievttes válljemat, muhto gávdnojit válljemat mat dutnje leat rievttes.

Daid dohppet dán vahkus.

 

VIEHKAT

23/9-22/10

Don oainnát earáid bákčasiid, ale fal divtte iežat geđđot, fallehuvvot dahje giktašuvvat dainna.

Muitte, vuosttažettiin lea dus ovddasvástádus alddát.

Čájet earáide gudnevuollegašvuođa ja atte sidjiide dan ovddasvástádusa iežaset jurdagiidda, dovdduide ja relašuvnnaide.

Čájet duohtavuođa, ja gii don leat go deaivvadat earáiguin.

Garvve giellásiid gádjun ja veahkehan dihtii.

Dat ii buvtte buori.

 

SKORPIUVDNA

23/10-21/11

Dál lea áigi dahkat dan buoremusa alddát ja iežat attáldagaide.

Divtte earáid heammástuhttit iežat, ja galggat leat dáhtolaš jus earát dárbbašit veahki dus.

Livččii somá giktaluvvot gálljamiid ala.

Cokka fal albma gápmagiid vai it bávččat menddo sakka.

Várut ahte it čájet menddo sakka beroš­tumi váibmui ja bákčasii.

Bargga dan maid áiggot, ja leat ge ieš.

 

BÁHČČI

22/11-21/12

Jus áiggut juoga buori bargat dán vahkus, de dárbbašat juoga boares áššiid ovddidit vai manná bures.

Jus áiggut bargat juoga maid ovdal leat bargan, de fertet gávdnat mo dan eará ja buoret láhkái bargat.

Dán vahkus snuittehat iežat ­julggiide, jus iežat luottaid duolmmut.

It dárbbaš mannat sisa ovdal go olggos manat.

Dat mearkkaša ahte fertet diehtit gosa ja maid don áiggut, vai dohko joavddat.

 

BÁKTEBOHKKÁ

22/12-19/1

Ráhkat dynámalaš lono­hallama bargoskihpáriiguin.

Galggat leat rabas ja lihkadeaddji.

Jus mihkkege galggaš rievdaduvvot, de fertet don dan dahkat.

Hutkás ja originála čovdosat ávžžuhuvvojit.

Jus dan galggaš čoavdit, de galg­gat leat mielalaš háleštit váttis dovdui­čuohcci fáttáid birra; Gii galgá mearridit? Gii váldá mearrádusaid? Don fertet luoitit ja rahpasit vai máhttát ođđa áššiid smiehttat.

Nie álki lea!

 

ČÁHCEOLMMÁI

20/1-18/2

Jus háliidat jaskatvuođa, de dat ii leat álki.

Muhto jus baicce háliidat doaimmalaš oktavuođa ruovttus ja barggus, de dat sáhttá šaddat somán.

Don leat goalmmát oasis dan rakeahtas.

Dat mearkkaša ahte fidnet ­olbmuid bargat dan maid dat duođaid háliidit.

Nubbi oassi lea fas čohkket háliidusaid ja oktagasaid.

Goalmmát lávki lea fas daid oktii bidjat, sihke kreatiivvalaččat, máŋggabealálaččat ja gelddolaččat oktavuhtii.

 

GUOLIT

19/2-20/3

Dál lea áigi iežat hástalit.

Jus leat dáiddalaš, de geavat daid attáldagaid.

Jus leat hutkái, de viiddit dan ráhkaduslašvuođa.

Muitte dan, go duohtavuođa čájehat de dat álo sisttis­doallá váivvi.

Ballu áddejuvvot boastut, ahte it fuomášuvvo, dat dovdu lea álo das.

Dán vahkus galggat guldalit boares sátnevádjasiid mii daddjo ná: Ballu ii buvtte ovdáneami.

Ovdasiiddus dál