Almmuhus

Almmuhus

– Juohke unna vuittoža ávvudit

RIEKTEDIEĐAPROFESSOR: Øyvind Ravna lohká Girjás-áššis ja Unjárgga-áššis leat olu ovttaláganvuođat. Goappaš áššiin leat báikki olbmuid hálddašanvuoigatvuođat guovddážis. Govven: Silje Malene Varsi.

Girjás čearru ii ožžon obbalaš hálddašanvuoigatvuođa iežaset guohtuneatnamiin. Riektediehtaga professor Øyvind Ravna lohká ahte juohke unna sámi vuittoš stáhtaid riektevuogádagas lea ávvudanveara.

Almmuhuvvuon: 
Gaskavahkku, 24 Ođđajagimánu, 2018 - 17:52
Ođastuvvon: 
Ođastuvvon: 25.01.2018 - 16:46
Fáddásánit: 

Hoavvariekti celkkii dán vahkku duomu Girjás-áššis, mas rievdadedje diggegotti duomu.

– Hoavvariekti mearrida ahte Girjás čearus lea eambbo riekti go stáhtas čearu guohtuneatnamiin doaimmahit bivddu ja guolásteami. Stáhta ii oaččo addit bivdo- ja guolástanlobiid dán guovllus, čuožžu duomus.

Girjás čearru lei maid gáibidan akto beassat hálddašit bivddu ja guolásteami, stáda lobi haga. Dan ii dohkkehan hoavvariekti.

 

– Dehálaš vuoitu

Riektediehtaga professor Øyvind Ravna lohká ahte juohke unna sámi vuittoš stáhtaid riektevuogádagas lea ávvudanveara. Ravna lea dáid beivviid čuovvume Unjárgga-ášši Norgga Alimusrievttis, ja dan dihte ii leat šaddan vuđolaččat lohkat hoavvarievtti duomu.

– Dá lea dehálaš vuoitu čerrui, vaikke ii leat ollislaš vuoitu go šaddet juogadit hálddašeami Ruoŧa stáhtain. Muhto lea vuoitu Ruoŧa beale sámiide, go Ruoŧas ii ge leat leamaš nu dábálaš ahte sámerievttalaš gažaldagat leat sámiide vuoitun. Go nie geahččá de lea dehálaš vuoitu, lohká professor.

 

Diggegottis olles vuoitu

2009:s stevdnejedje Girjás čearru ja Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi (SSR) stáhta, ja gáibidedje bivdo- ja guolástanvuoigatvuođaid iežaset guohtuneatnamiidda maid geavahit birra jagi.

Easka 2015:s lei ášši Jiellevári diggegottis, ja 2016:s bođii duopmu. Diggegoddi celkkii ahte Girjás čearus lea áidnavuoigatvuohta bivdui ja guolásteapmái iežaset guohtuneatnamiin.

Duopmu celkkii maid ahte stáhta ii oaččo addit bivdo- ja guolástanlobiid dain eatnamiin.

– Dat riekti lea Girjás čearu, ja sáhttet dan hálddašit stáda lobi haga, celkkii Jiellevári diggegoddi 2016:s. Stáhta guoddalii duomu.

Dan rievdadii Davvi Norrlándda Hoavvariekti.

 

Unna vuittoš

– Hoavvarievtti duopmu ii leat liikká buorre go diggegotti duopmu, muhto dá lea alit riektedásis, ja dainna lágiin lea maid eambbo deaddu duomus. Sáhttá jurddašit jus livčče nuppe ládje, ahte čearru livčče oalát vuoittáhallan, ja dalle lea duomus deaddu go lea alit riektedásis. Nu go lohken, de ii leat ollis vuoitu, livččii sáhttán buoret, muhto go bargá sámerievttalaš gažaldagaiguin, de lea hárjánan ahte juohke unna vuittoža ferte ávvudit. Go stádain deaivvada dikkis, de deaivvada gievrras ja resursarikkis beliin, lohká Ravna.

 

Buohtastahttá Unjárgga-áššiin

Girjás duopmu celkui seammás go Unjárgga gilisearvvi ášši Finnmárkkuopmodaga vuostá lea Alimusrievttis. Ravna lohká ahte dát guokte ášši leat oalle ovttaláganat, ja ahte sáhttá buohtastahttit daid.

– Goappaš áššiin lea sáhka makkár hálddašanvuoigatvuođat báikki olbmuin leat dain iežaset guovlluin. Bivdu ja guolásteapmi lea guovddážis Unjárgga áššis, ja nu go lean ipmirdan, de lea maid guovddážis Girjás áššis.

Lohká ahte maiddái Norgga Meahcceduopmostuolu ja Davvi Norrlándda Hoavvarievtti duomut leat ovttasullasaččat.

– Sámi giliolbmot eai ge ožžon čielga vuoittu Meahcceduopmostuolus, go eai ožžon hálddašanvuoigatvuođa Suovvejohkii, mii lea dán guovllu «čielgedeahkki». Muhto ožžo duođaštuvvot olu eará vuoigatvuođaid

 

Váikkuha eará čearuid

Ii leat vel čielggas bissu go duopmu ná, vai guoddaluvvo go Ruoŧa Alimusriektái.

– Jus duopmu boahtá fápmui, de das lea stuora mearkkašupmi. Čearus lea oassi hálddašeamis, ja oalle stuora oassi mu ipmárdusa mielde. Vuosttažettiin váikkuha eará čearuid Ruoŧas, muhto in leat sihkar váikkuha go Norgga beallái. Jus ášši manná Alimusriektái, ja doppe šaddá seamma boađus, dahje buoret boađus sámiide, de sáhttá váikkuhit maiddái Norgga beallái. Davviriikkat gal gehččet ránnjáriikkaide, eai ge hálit ovddidit heajut politihka álgoálbmogiid várás go ránnját. Politihkalaččat gal mearkkašuvvo dát duopmu, lohká Øyvind Ravna.

Ovdasiiddus dál