Dál lea influeansaáigodat fas. Finnmárkku buohcciviessu fállá nuvttá influeansaboahkuheame buot bargiide.
Dál lea influeansaáigodat fas. Finnmárkku buohcciviessu fállá nuvttá influeansaboahkuheame buot bargiide.
Measta miljovnna olbmo gullet alla riskajovkui go guoská influeansai. Influeansa sáhttá dagahit váttisvuođaid, ja leat árvvoštallan ahte jápmet birrasii 900 olbmo dávdda geažil jahkásaččat Norggas. Influeansa sáhttá olusiid várjalit, čállá Finnmárkku buohcciviessu preassadieđáhusas.
Heittot immunsuodjalus
Lea stuorát várra ahte influeansa njoammu dearvvašvuođabargiide, go buohtastahttá rávisolbmuiguin geat eai bargga dearvvašvuođasuorggis. Danne lea maid stuorát várra ahte njoammudit dávdda earáide.
– Go olu dearvvašvuođabargit boahkuhit iežaset de sáhttá njoammunlohku unnut, ja sáhttá eastadit jápmimiid, čállet preassadieđáhusas.
Leat olusat geat eai sáhte boahkuhuvvot, njuoratmánát ovdamearkka dihte, ja olbmot geain lea heittot immunsuodjaleapmi. Vaksiidna sáhttá dagahit dili vearrábun.
Vaksiidna suodjala olu iešguđetlágan influeanssaid. Dat ii suodjal virusiid ja bakteriijaid vuostá, main sáhttet sullii seamma lágan symptomat.
Njoammunsuodjalusráđđi ávžžuha
Njoammunsuodjalusráđđi ovddasta fágaolbmuid geat barget njoammusuodjalusain Finnmárkku buohcciviesus. Sis lea čielga ávžžuhus jođiheddjiide, ja ávžžuhit buohkaide addit nuvttá boahkuheame.
– Dál go lea influeansaáigodat, de lea ávkin sihke bargiide ja pasieanttaide ahte nu olusat go vejolaš boahkuhit iežaset. Dainna eastada ahte influeansa njoammu pasieanttaide geat eai sáhte boahkuhuvvot, lohká hygienabuohccidivššár Hege Lundmark.
