Duopmu maŋiduvvon Skiellet-goddináššis

Golggotmánu 6. beaivi: 

– Guovdageainnu dievdu loanaha lahka 40 000 ruvnno muhtun oahppásis, ja lohpida máksit ruovttoluotta vahkku mielde 45 000 ruvnno.

– Guovdageainnu dievdu jearrá ruoŧŧelaččain lea go sis narkotihkka vuovdit. Sii leat dalle juo álgán plánet movt galget oažžut Guovdageainnu dievddu ja su olbmá, ruđaiguin boahtit Skiellehii. Sii lohpidit vuovdit narkotihka.

– Nubbi Ruoŧa dievdu galgá leat čállán SMS nuppi niidii, ahte galgá geahččalit oažžut Guovdageainnu dievddu boahtit. Nieida dasa vástida ahte ii go leat buoret su fillet Ubmái boahtit, ja de galgá dievdu skuvihit dasa fáhkka sin lusa.

– Sii šihttet goitge deaivvadit Skiellehis.

Golggotmánu 8. ja 9. beaivvi:

– Guhtta olbmo deaivvadit Morö Backe torggas, Skielleha guovddáža lahka. Njeallje Ruoŧa nuora, guokte dievddu ja guokte nissona, ja Guovdageainnu dievdu ja su olmmái.

– Ovdalaš gaskaija sii deaivvadit go galget gávppašit 750 grámma narkotihka 38 500 ruvdnui.

– Ovcci minuhta maŋŋel gaskaija, de lea okta olmmoš veallut asfáltta alde bisánansajis Morö Backe torggas, čukkohallan loge geardde. Olmmoš lea 20-jahkásaš Ruoŧa dievdu, ja son jápmá maŋŋel čukkohallama geažil.

– Guovdageainnu dievdu ja su olmmái leaba maid čukkohallan, muhto leaba báhtaran báikkis eret. Lea dušše biila sudnos báhcán dasa.

– Nubbi Ruoŧa dievdu lea báhtaran ovttas Ruoŧa nieiddain báikkis eret. Nubbi Ruoŧa nieida lea báhcán čukkohallan dievddu lusa torgii.

– Dakka maŋŋel leat politiijat báikkis ja gávdnet johtilit Guovdageainnu dievddu ja su olbmá, ja váldet maid sudno giddagassii.

– Dakkaviđe maid váldet gitta báhtaran Ruoŧa dievddu ja nissona. Sudno maid váldet háldogiddagassii.

– Morö Backe lea torga gos birra leat viesut ja ásodagat gos olbmot orrot.

Dát leat dieđut maid politiijat lea čohkken.