Tord Åke Larsson

Statskog lea čorgegoahtán Nordlánddas ja Romssas, maŋŋel ekstremadálkki «Ylva». Máŋga duháha muora gahčče maŋŋel dálkki.

Gurutbellodaga jođiheaddji Trine Skei Grande bijai mannan vahkku miellaláhkegova Stuorradikkis. Máret Ánne Sara dáiddavuostálastinakšuvnna ovddageahčen govas ráhkada reakšuvnnaid.

Mannan sotnabeaivvi vuddjojedje vuot bohccot togii Nordlánddas. Boazoeaiggát Per Thomas Kuhmunen oaivvilda bohccuid šaddan gillát guhkit go lei dárbu.

Guorbmebiila lei bissehan johtolaga Álttá lahka, Silisávžžis. Anne Berit Skum lei nubbin biilaráiddus vuordimin beassat meattá.

Badjel 700 olbmo leat čállán dieđu Asbjørg Skådenii maŋŋel go gaskavahkku geigejuvvui sutnje Gonagasa ánsumedállja Skániid suohkanis. Son oažžu medálja iežas eallinagebarggu ovddas go lea ovddidan márkosámegiela ja kultuvrra.

Anni Koivisto lei ikte ávvudeamen Suoma 100-jagi beaivvi presideantta šloahtas Helssegis, ovttas eará njunuš- dahje dovddus suomabeale sápmelaččaiguin. Su mielas lei hui somá doppe, go beasai dánsut, deaivat olu olbmuid ja vel go beasai ovddastit iežas organisašuvnna ja sápmelaččaid.

Suomas 100-jagi iehčanasvuođaávvudeapmi:

Reasta Suopma soaitá odne vuoiŋŋasteamen dahje ávvudeamen Suoma 100-jagi beaivvi, muhto Gáregasnjárgga buvdajođiheaddjit gal leaba barggus. Härkönen muitala son láve juohke jagi cahkkehit gintaliid iežas áhči ja eatni muitun juovlamánu guđat beaivvi.

2016:s lei nissonolbmuid gaskamearálaš mánnobálká dušše 86 proseantta almmáiolbmo bálkkás. Erohus lea stuorámus ollesáigiebargiide ja sis geain lea alit oahppu.

Maŋŋebárga eahkedis galgá muhtin  almmái leat fallehan nuppi albmá niibbiin Guovdageainnus.

– Go ehpet leat dáppe, de ehpet sáhte rapporteret, lohká Árran direktevra Lars Magne Andreassen sámi mediaide. Dás vástidit sámi mediat moaitagiidda.

NBR nuorat leat plánegoahtán álggahit jahkásaš deaivvadeame nuoraide, gos nuorat besset suohtastallat, oahppat ja gilvvohallat. Sii háliidit čalmmustahttit nuoraid geat leat dahkan buori barggu ja árvvoštallet gohčodit gilvvu «searat».

Sihke Árrana direktevra ja Olgeža sámediggeáirras oaivvildeaba Sámedikki leamašan menddo jaskadat Divttasvuona-ášši dáfus. Dál dáhttuba diehtit maid Sámediggi jurddaša dahkat dán ášši hárrái.

 

Ságastallamat Romssa ja Finnmárkku oktiičaskima birra boatkanedje gaskavahkku maŋŋágaskabeaivvi.

Justisministtar Per-Willy Amundsen lohpida viggat sihkkarastit ahte ii šatta lobiheapmin juhkat alkohola man ieš lea váldán mielde festiválacampii.

150 ášši meannutkeahttá Kárášjogas:

Finnmárkku fylkkamánni lea gáibidan Kárášjoga gieldda ráhkadit plána, mo jođánepmosit meannudit dan 150 meannutkeahtes ášši mat leat dearvvašvuođasuorggis. Áigemearri lea duorastaga.

Sullii 150 000 olbmo Norggas leat vásihan ahte eai leat ožžon doarvái borramuša dan maŋimuš jagi, čájeha ođđa dutkkus biebmováni birra. Eatnašat leat gaskal 18- ja 29-jahkásaččat.

43 proseantta badjel 17-jahkásaš nissonolbmuin leat vásihan loavkidahtti dahje váivvidahtti seksuála fuomášumi, čájehit ođđa logut maid Ipsos lea almmuhan. Agis 25-30 leat 65 proseantta vásihan dákkáriid.

Boahtte jagi rájes ii ruhtat Interreg šat Sámi Giellagáldu joatkkaprošeavtta, nu ballet sihke Divvun ja Sámi Giellagáldu ahte sámegiela normeren ja ovdáneapmi de bisána dása.

 

Stohpu lei buollimin Čáhcesullo guovddážis, ja eurohpágeaidnu 75 njuolgga bálddas giddejuvvui johtolahkii.

Kárášjohkalaš deaivvai golbma bahás beatnaga go lei olgun váccašeamen vuossárgga eahkedis. Beanaekspearta Vegar Nordby čilge manin luovosbeatnagat sáhttet fallehit olbmuid ja eará beatnagiid, ja manin luovosbeatnagat lea juoga maid son ii hálit servodagas.

Siiddut