Sárá Máret Rávdná Oskal

Iskkadeapmi, mii mediasuorggis lea čađahuvvon, čájeha ahte golbma proseantta mediabargiin leat vásihan seksuálaloavkašuhttima geasi rájes.

Muhtun 40-jahkásaš dievdu lea Nuorta-Finnmárkku diggegottis dubmehallan golmma jahkái ja logi mánnui giddagassii. Son galgá bággen iežas ovttasássi prostitueret iežas.

5,6 proseantta vuođđoskuvlaoahpaheddjiin ii leat oahppu, dahje eará duođaštus ahte dohkkejit oahpahit.

– Muhtumat dovdet ahte manahit juovlaruohta go šaddet bargat, ja áiggošii baicca ruovttus leat dán eahkeda. Seammás leat olusat geaid mielas lea buorre leat barggus juovllaid áigge, ja vásihit ahte lea dehálaš earáide go leat barggus.

Kárášjoga jahkegirji 2017 almmuhuvvo bearjadaga.

Divttasvuona suohkan lea virgádan prošeaktajođiheaddji. Tor Erik Rønne galgá čuovvolanbarggu jođihit, čuovvolit gillájeddjiid ja guhkitáiggi eastadandoaimmaid álggahit vai eai dáhpáhuva eambbo rohcošeamit.

Diibmá šattai Marion Anne Knutsen jagi sápmelažžan. Don mearridat gii dán jagi sápmelažžan šaddá!

Gaskavahku giddejuvvo FM-fierpmádat maiddái Finnmárkkus ja Romssas. Dan rájes ii gula riikaviidosaš radiokanálaid šat FM-fierpmádaga botke. Logut čájehit ahte dan rájes go FM-fierpmádaga giddegohte, de lea NRK massán juohke viđat radioguldaleaddji.

Deaivvadit Gieldadepartemeanttain odne:

Sámediggeráđđi galgá disdaga Gieldadepartemeanttain deaivvadit. Doaivva lea oažžut láhkii nannejuvvot konsultašuvdnageatnegasvuođa, ii dušše ráđđehusa, muhto maiddái suohkaniid ja fylkkasuohkaniid.

Gádjunsearvvi logut čájehit ahte leat čiežas duššan mannan mánu. Njeallje dievddu, guokte nissonolbmo ja okta mánná.

Olles vahkku lea Guovdageainnu gilišillju ávvudan jorbalogu.

821 biilavuoddji Finnmárkkus váidon go leat gárrenvuođas vuodján.

Njealjis sáhkkohalle leahttodárkkisteamis.

Maŋemuš 12 mánu leat norgalaččat gávppašan 15,8 miljárdda ruvnno ovddas ránnjáriikkain. Virke váldoorganisašuvdna oaivvilda dat dagaha ahte Norga manaha 12 000 bargosaji.

Prošeavtta vuosttaš eahket lei guovvamánus Tråante ávvuvahkus. Dál dat boahtá Sámi dáiddaguovddážii, Kárášjohkii.

Gássat ledje biddjon vai olbmot sáhttet doalvut Suoma pántabohttaliid ja seammás doarjut Eaktodáhttoguovddáža. Gássas gávdnojedje seahkaid náre ruskkat.

Olusat čiŋahit viesuid ja ásodagaid dál adveantta áiggi. Muhto geasa sáhttá váidit jus ránnjá lea badjelmeari čiŋahan viesus?

Okta dain stuorámus rievdademiin Norgga fitnodathistorjjás lea dál girjin šaddan. Interneahtta buvttii stuora rievdademiid Postii.

Maiju Saijets dovdá mediamáilmmi bures go lea 19-jahkásažžan juo álgán Yle Sámis bargat. Mánnodaga rájes son lea Yle Sámi hoavda.

Guokte duháha sáhkku girkonjárgalažžii.

Siiddut