Nils Johan Vars

Guovttis bissehuvvuiga Gargasnjárggas duollus, go leigga fievrredeame deahkkaguba vaikko ii lean sudnos dakkár lohpi.

Shell bensingávpi rabai pumppaid gaskavahku Guovdageainnus, dat buvttii njuolggut juovlaeahkeda olbmuide. GEAHČA VIDEO!

Vaikke Sámedikki bušeahtas čuoččui ahte sii áigot unnidit Sámi Našu­nálateáhterii doarjaga, de biehttala Sámedikki ráđđelahttu ahte sis lei dat ulbmilin.

Boazotragediija viidu, go dál leat vel nuppi čorragis šaddan eanebuš gorudiid bálkestit, nu ahte dál leat guovtti čorragis Finnmark Rein šaddan bálkestit oktiibuot 310 bohcco. 

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis eai leat makkárge jođánis doaimmat maid sáhttet bidjat johtui jus eambbo sullasaš áššit čuožžilit, go dat mii dáhpáhuvai Finnmark Rein njuovahagas. 

Min Boazu fitnodagas vuhttet geahppasit bohccuid dán jagi go diibmá.

Eanandoallo- ja biebmoministara mielas lea dehálaš ahte Ávvir čalmmustahttá boazodolliid dili meahcis, ja son hástala erenoamážit NBR čuovvolit dáid áššiid HMS-barggu oktavuođas.

Ovddeš NBR jođiheaddji oaivvilda NBR guođđán dehálaš bargoreaiddu maid ieža leat čađahan, namalassii boazodoalu árgabeaivvi dutkanraportta.

Guovdageainnu sátnejođiheaddji ohcala eambbo gelbbolašvuođa ja resurssaid boazopolitiijaide, go dat mii dáhpáhuvvá meahcis dat ii doala dási.

Sámediggepresideanta lea gullan doarvái dáhpá­husaid birra boazodoalus ja lohká veahkaválddálašvuohta lea dohkkemeahttun dahku. Son áigu oažžut johtui doaimmaid mat eastadit veahkeválddálašvuođa, ja dan ovttatmano.

Boazodoalli ballá dávjá ipmirduvvot ahte garraset giellageavaheapmi leat nihttimat, vaikke ii leat duođai eambbo deattuheame ahte lea duođalaš. – Boazodolliid gaskkas lea garraset sátnegeavaheapmi, muhto liikká ii leat dat nihttin, čuoččuha son

Boazodoalu árgabeaivi:

Orohat 16, Kárášjoga oarjjabeale ovddeš ovdaolmmoš lohká boazodoalus ferte siskkáldasat ráhkadit bargonjuolggadusaid, gos galgá čielgasit boahtit ovdan makkár láhttenvuogit leat dohkálaččat go lea meahcis.

Finnmark Rein njuovahaga gárdái leat jápmán 76 bohcco, ja 155 goruda leat bálkestuvvon.

Boazodoalu árgabeaivi

NBR jođiheaddji ii loga iežas diehtán ahte golmma jagis leat dieđihuvvon 42 ášši politiijaide. Son lohká gal diehtán ahte lea váttis dilli boazodolliin meahcis, muhto ii dan ahte dán mađe duođalaš lea dilli.

Boazodoalu árgabeaivi:

Justiisadepartemeantta stáhtačálli ii diehtán ahte boazosámi birrasiin lea váddáset dieđihit veahkaválddálašvuođa go muđui sápmelaččaid gaskkas, go sii leat čadnon lagat oktavuođaide go muđui sápmelaččat. Dainna ipmárdusain son dál manná Justiisadepartementii.

Boazodoalli muitala iežas vuohttit juo das ahte leat olu riiddut, go siiddat rátkkašit nu máŋgga sadjái, ja go siiddat, mat dábálaččat eai rátkkaš, dat leat álgán dál rátkkašit.

Boazodoalu árgabeaivi:

Son lea dan agis go jovssai guođoheami ja heargeráidduid, ja lea maid beassan geahččalit makkár dat boazodoallu lea eallinvuohkin. – Galahal midjiide lea muhtumin leamaš nu garas ahte ii dat leat goit šat oba leaika ge, lohká son.

Boazodoalu árgabeaivi:

Dáid muitalusaid leat boazodoallit muitalan Ávvirii. Ii guhtege sis leat gárron namain ja govain muitalit daid dáhpáhusaid birra. Dáhpáhusat eai galgga čujuhuvvot makkárge guvlui, muhto leat Finnmárkku boazodolliid vásáhusat go leat boazomeahcis, sihke Nuorta- ja Oarje-Finnmárkkus. Muitalusat leat čállon nu go leat muitaluvvon.

Boazodoalu árgabeaivi:

Boazopolitiijat leat čohkken loguid dušše golbma jagi, main boahtá ovdan man olu áššiid boazodoallit guoddalit sidjiide, ja doppe leat suorggahahtti logut. Muitalusat sihke boazopolitiijain ja boazodoallo­ealáhusas maid suorggahit.

Guovdageainnu suohkan áigu ovttasbargat Eanodaga ja Álttá suohkaniiguin, ovdánahttit mátkkoštanealáhusa. Daidda plánaide leat Guovdageainnu mátkkoštanealáhusain veahá čoaska čoalit.

Siiddut