Kila Karen Inger Lise Anti

Duorastaga lea «Brennende minner» dokumentáras vuosttaščájáhus. Filbmadahkki Ellen-Astri Lundby lea deaivvadan finnmárkulaččaiguin ja davvi-romsalaččaiguin geat mánnán gárte evakueret 2. máilmmi soađi geažil.

Borgemánu 1. beaivvi gáibiduvvojit eanet oahppan olbmot mánáidgárddiide. 

Kárášjohkalaš Hans Norbye lea guhkidan šiehtadusa Romssa spábbačiekčanjoavkkuin. Sus lea áigumuš čiekčat spáppa vel moadde jagi, ja karriearas loahpahivččii áinnas TIL:s.

Maŋŋel go Gurutbellodat searvvai ođđa alit-ruoná ráđđehussii, de leat máŋga politihkkára dieđihan ahte guđđet bellodaga.

Sámi viesu ovdalii berre Romssa gávpogii baicce huksejuvvot 25 000 m2 sturrosaš Árktalaš álgo­álbmotguovddáš, árvaluvvo ovdaprošeavttas mii galggai kártet dárbbu sámi deaivvadanbáikái. ­Sámediggeráđđi ballá ahte árvalus sáhttá goazahit sámi deaivvadanbáikki ásaheami.

Romssa Sámi searvi lea eahpádusas ja oaivvilda ahte AT Plan & Arkitektur lea menddo unnán gulahallan sápmelaččaiguin go čađahedje ovdaprošeavtta. Dál háliidit čohkket gávpot sámiid gulahallan dihti boahtte áiggi deaivvadanbáikki birra.

Nordlándalaččat gullet Norgga eanemus oadjebasamusaid searvái, ja sis lassána luohttevašvuohta politiijaide.

Guovtti jagis leat gárrenvuoddjit lassánan badjel beliin.

Fitnodagat mat vuvdet gálvvuid eai šat beasa riŋget čiegus nummiriin olbmuide. Dát galgá hehttet vuvdiid vuorjamis olbmuid, geat leat várren iežaset telefonvuovdima vuostá.

Bovden givssidanáittardeaddji Gáivutnii:

Gáivuona suohkanstivra lea mearridan ahte eai šat dohkket givssideami ja juolludit dán jagi bušeahtas 300 000 ruvnnu givssideami eastadandoaimmaide. Vuosttaš lávki lea bovdet givssi­danáittardeaddji galledit Gáivuona.

Ođđa hárjeheaddji lohká iežaset ovttasráđiid galgat olahit mihtuid, ja mihtut eai váilo gal.

UiT Norgga árktalaš universitehta ja Finnmárkku beanavuodjingilvvut guhkidit ovttasbargošiehtadusa golmmain jagiin. Finnmárkku beanavuodjingilvu lea dehálaš arena studeanttaid bargohárjehallamii.

Politiijat duođaštit ahte olmmoš lea duššan johtolatlihkohisvuođas Málatvuomis Romssas. 

Norggas vuvde masá 160.000 ođđa biilla diibmá, dás oainnát makkár biillaid norgalaččat válljejit. 

Gaskavahko čuovganeapmái bulii viessu gutnan Máskejogas, Deanu gielddas. Finnmárkku politiijaguovddážis navdet badjel 50-jahkásaš dievddu duššan viessobuollimis.

Servodatsihkarvuođa ja gearggusvuođa direktoráhtta lea mearridan ahte Nils Asllat Kildedam ii beasa joatkit Kárášjoga gieldda buollinhoavdan.

Dássážii leat 104 olbmo jápmán johtolagas, ná vuollin ii leamaš jápminlohku soađi rájes. 

Dán áššis beasat oahpásmuvvat Sámis muhtin beakkálmasaid juovlaárbevieruide. Soitet sii ávvudit veahá earáládje go don?

Norgga olgoeallinsearvi ávžžuha olbmuid mannat olggos juovllaid, mánáiguin stoahkat. Sis leat muhtin ráje árvalusat olgodoaimmaide.

Internašunála Sámi Filbmainstituhtta ohcá taleanttaid čállin-, muitaleaddji- ja filbmasuorggis. Áigumuš lea buvttadit álgoálbmogiid balddonasfilmmaid.

Siiddut