Inga Marie Guttorm

Ájluovttas, Divttasvuona suohkanis lágiduvvui nuoraideahket, mas lei fáddá nu gohčoduvvon Divttasvuona-áššit. – Ii galgga leat jávohisvuohta, muhto galgá hállat váttis fáttáid birra, lohket lágideaddjit.

Sámediggeráđđi lea juolludan 150 000 ruvnno konsertii man lágidit Divttasvuona-áššiid olis.

Maŋŋebárgga ledje álgoálbmotstudeanttat Kárášjogas Sámedikki guossis ja visti hirpmástuhtii sin.

Dušše bealli vuollel 35-jahkásaš dievdoolbmuin, geain lea vuođđoskuvlaoahppu, jienastedje stuoradiggeválggas.

Maŋŋebárgga rahppui ođđa doarjjaguovddáš sidjiide geat leat vásihan veahkaválddálašvuođa Romssa politiijabiirres.

Juovlamánu 13. beaivvi rájes jáddaduvvojit FM rádiokanálat Finnmárkkus.

Guovdageainnu čáhcerusttega čázis ii leat badjelmeare urána, čájeha čáhceraporta.

Deanu gielda bivdá olbmuid vuodjit várrugasat, mannan vahkkus galget unnimusat golbma ealgga dieđihuvvon vuddjon.

Skuohtanjárgga badjeolmmoš, John Anders Sara, dolkkai moanat jagiid dás ovdal guođoheames stuorra ealu ja vuovdit gávpebohccuid heajos hattiide njuovahagaide. Soai eamidiin Karen J. Utsi Sarain álggaheigga iežaska bohccobiergofitnodaga, Skodi Rein, mii lea šaddán sukseassan.

Rahpet oppalašbivddu vuotnalinjá siskkobealde:

Guolástusdirektoráhta mearrádusa rahpat oppalaš bivddu Návuonas, suhttada sámediggeráđđelahttu, son lohká mearrádusa áibbas dohkkemeahttumin.

Orohagat eai nagodan bissehit jiehtanaslinjá huksema:

Statnett beassá joatkit bargguidis hukset jiehtanaslinjjá, go dán vahkku celkui duopmu mas ­boazosápmelaččat vuoittáhalle.

Kommunal rapport lea almmuhan loahpalaš jávkanloguid skuvllajagis 2016-2017, logut čájehit ahte jávkan lea unnon 30 proseanttain ja leat eambbo oahppit mat ožžot ceavzin árvosáni.

 

Suorggit areála, vuoigatvuođat, kulturmuittut, guolástus, boazodoallu, eanandoallu ja meahccegeavaheapmi gullet vuđolaččat oktii sámiid vuoigatvuođaid dáfus.

Norgga Sámiid Riikasearvi (NSR) ja guovddáš­bellodat leat evttohan moadde rievdadusa ráđi boahtte jagi bušeahttaevttohusas. Earret eará ­evttohit juolludit 250 000 kruvnno Sirpmá- Ohcejoga oktasašskuvlaprošektii, vaikko ráđđi lei ­evttohan sihkastit juolludeami.

Kárášjogas ledje olusat astan ­boahtit guldalit beakkálmasguoktá, ja nu go árbe­vierru skábmajienas lea, de maiddái soai ­loahpaheigga konseartta duon, stuorra illun buohkaide.

Norgga kulturáđđi lea juohkán ruđa, ja Audioland AS lea ožžon 300 000 ruvnno.https://www.nrk.no/sapmi/

Márjá-Liissá Partapuoli lei garrasit suhttan bieggamilloplánaide, ja iežas sátnevuorus logai fitnodaga bahkkemin bassi guvlui ja cuiggodii vel govaid ja logo maid fitnodat Grenselandet As lea geavahan.

Sirpmá gilivistti seinniid ledje čiŋadan plakáhtaiguin main lei čuoládat « North teft auto Sápmi », sámegillii «Davvin bissetkeahttá rievidit Sámi».

Garra ja čielga diehtu huksenplánejeddjiide:

– Lea go nu ahte mii galget diggot duinna ja dinguin, mii sáhttit mannat vaikko olggobeallái Norgga rájáid. Mun lohpidan mii dan dahkat, ja de oaččut árvvoštallat heaittát go dádjumis, bahkkemis ja givssideames min. Mii leat bargoolbmot ja mii biebmat Norgga iežamet biergguin, in ge dieđe biebmá go dát prošeakta geange, vai goarida go dušše.

Oktiibuot 14 dehkar lea eananbihttá man Min Boazu AS lea ohcan oastit iežaset doaimmaide.

Siiddut