Almmuhus

Almmuhus

Ellen Marianne Siri

Billávuotnalaš dievdu Ove Stødle vuolgá boahtte vahkku Tokyoi iežas dujiin. Doppe son galgá čájehit iežas duoji ovttas earáiguin Davvi-Norgga meassuin. Son lea áidna geas lea sámi duodji mielde ja sávvá japánalaččaid liikot dasa.

Oanehis áiggis leat viesut buollán ja siválaččat leat leamas erenoamaš sorttat lieggačáhcetáŋkkat. Dál bivdet politiiját olbmuid geahččat makkár lieggačáhcetáŋkka sis lea viesus, dát sáhttá eastadit buollimiid ja gádjut heakka. – Soaittáhagas ahte ii oktage duššan, lohká politiijá preassadieđáhusas.

Dán mánu loahpas ­rahppo Guovdageainnu rehab­guovddáš. Dál lea fysiodikšui guhtta mánu vuordináigi dán suohka­nis, ja dál sávvá Martin Persson ahte son nagoda dán dili buoridit. – Buohkat geat dárbbašit divššu galggaše oažžut dan, nu ahte vuosttaš fokus lea unnidit vuordin­áiggi dikšui, ­lohká son.

Norggas leat olu bivdit ja čájehuvvo ahte Davvi-Trøndelágas bivdá juohke logát olmmoš ja Finnmárkkus leat 6300 registrerejuvvon bivdi. Leat eambbo nuorat ja nissonat maiddái searvan bivdduide, čállá If dáhkádusfitnodat preassadieđáhusas.

Čiekŋalis dovddut bohtet oidnosii:

Odne čájehuvvo NRK TV-ráidu «I gode og onde dager» maŋemus oassi. Dán oasis muitaleaba Ole Morten Sara ja Terese Olli Sara iežaska ráhkisvuođa birra. Ole Morten muitala ahte bohtet oidnosii čiekŋalis dovddut dán oasis.

Mama Sara organisa­šuvdna lea beakkál­masaid searvvis Jente­prisen 2017 nomina­šuvdnalisttus. Gunhild B. Sara Buljo lohká mearkkašit olu go leat nominerejuvvon go dat čájeha ahte sin bargu lea mearkkašuvvon máilmmis.

Mánáidprográmmaráidu Binnabánnaš dubbejuvvo anáraš- ja nuortalašgillii. Ráidu almmuhuvvo golggotmánu álggus Yle Areenas, Mánáid Areenas.

Šuoššjávrris bulii viessu gutnan:

Viessu mii buollái mannan ija Šuoššjávrris ii lean gádjumis. Ránnjávissui lei dievvan suovva ja doppe lei olmmoš gean háhppilis ránnjá ollii gádjut olggos. Dát olmmoš lohká iežas veahá jurddahallan dan birra jus ránnja ii livčče su boktalan suova siste bajás. 

Arvid Jåma, boazosápmelaš ja Lulli-Sámi ­kulturaktivistta oaččui duorastaga Lulli-Sámi kulturbálkkašumi Tjaktjen Tjåanghkoe čakča­festivála oktavuođas. Jåma lea vuosttaš gii ­oažžu dán bálkkašumi.

Badjelaš 40-jahkásaš Divttasvuona dievdu ii boahtán diggái šihtton áigái. Son lea geatnegahtton odne dikkis vástidit rohčosemiid ja veagalváldimiid ovddas, earret eará lea iežas lohkan noaidin ja atnán ávkin das go lea nissoniid lohpidan veahkehit. 

Elle Sofe Henriksen lea dán vahkku bargan guvttiin filmmain. Goappašat filmmain leat dološ sámi árbevierut fáddán. Vuosttaš filmma sii leat girkus filbme­me mas váldet ovdan duođalaš ja dehálaš ášši, mii lávii dološ áiggi risttalašvuođas Sámiid gaskkas. Nuppi filmmas lea dološ irggástallanvuogi birra, go dievva bártnit sálve ovtta nieidda boahkánii gitta.

Vuođđoskuvllat mat fállet ohppiide oahpahusa sámegillii, sáhttet dál ohcat doarjaga árbevirolaš prošeavttaide Sámedikkis.

– Mus lei dárbu muitalit dálá nuoraid birra ja nuorra nieiddaid vásáhusaid birra dakkár vugiin mii heive nuoraide. Girji sáhttá leat veahá roavis ja váldá ovdan áššiid nu go borranváttuid, seksualitehta ja jugešvuođa. Dan muitala nuorra girječálli Saia Stueng, gii fargga almmuha girjji «Hamburgerprinseassa».

Ante Aikio nuoraidromána «Jeaggejávrri čiekŋalasat» lea almmuhuvvon suomagillii 2014:s. Dát lea fantasiijaromána mas sámi mytologalaš hámit leat rollain. Girji lea rámi ožžon Suomas ja daddjo leat gelddolaš lohkamuššan.

Norgga kulturárbi fállá stipeandda skuvlaluohkaide, mánáidgárddiide, servviide ja joavkkuide jus servet čorgenakšuvdnii mas lea ulbmil čorget kuturmuittuid iežaset lagasbirrasis. Buoremus prošeakta oažžu bálkkašumi lassin 4000 ruvdnosaš stipendii.

Bohccobiergu lei bivnnut Matstreifas mii lea Norgga stuorámus biebmofestivála. «Rein – helten på vidda» biebmotealtá lei buoremus dán jagi jury mielas.

Eai dieđe juste mii lea dáhpáhuvvan, muhto eai jáhke rihkusdáhpáhusa dáhpáhuvvan.

Ođđaválljejuvvon stuoradiggeáirras, Ovddádusbellodaga Bengt Rune Strifeldt, háliidivččii rievdadit Finnmárkolága ja eará lágaid mat goazadit prošeaktaálggahemiid. Son oaivvilda dan goazadeapmin go Nussir ASA doaibmalohpeohcan loktejuvvui Sámediggái.

Sámediggi lágida sámi girjjálašvuođabeivviid Diehtosiiddas gosa bovdejit buohkaid. Dáppe beassá earret eará gullat ođđa girječálli Saia Stueng, gii lea čállán girjji «Hamburgerprinseassa».

Guovdageainnu sotnabeaiskuvllas váilu visti ja lea eahpesihkkaris boahtte­áigi jus ii gávdno vistti.

– Oaidnit hui dehálažžan doalahit sotnabeaiskuvlla mii lea leamaš doaimmas badjel 60 jagi, lohká Guovdageainnu sotnabeai­skuvlla jođiheaddji, Ravdna Turi Henriksen.

Siiddut