Almmuhus

Almmuhus

Anne Gro Gaup

Romssa fylkkasuohkan lea máŋga jagi bidjan návccaid ovddidit fylkka filbmabirrasa. Dál nannejit dan barggu eanet go juolludit ođđa doaibmaruđaid FilmCampii.

Dán jagi ledje 11 nuora geat háliidedje šaddat ođđa Sámi ofelažžan. Njealjis dáin leat válljejuvvon doaibmat ofelažžan boahtte skuvlajagi. Ođđa ofelaččat almmuhuvvojit Riddu Riđu festiválas Olmmáivákkis Gáivuona suohkanis, bearjadaga suoidnemánu 13. beaivvi dii.12.00. 

Ealganálli lea laskan, vaikko bivdu maid lea lassánan. Dál avžžuhuvvo ođđa raporttas ahte ferte bivdit eret 300 eanet ealgga jagis.

Sámediggi čájeha ođđa lahkoneami sáiva­guollebivddu hálddašeapmái Finnmárkkus, molssaeaktun dasa ahte máhcahit obbalaš 5-kilomehtera ráji.

Šattai meašttirin Árvvesjávrris dán vahkkoloahpa:

– Jaaaaaaaaaaa!!!!!! Viimmat!!! Dán beasai Joachim Olsen čurvet lávvordaga maŋŋel go vuittii ja časkkii gilvaleddjiid Árvvesjávrris Ruoŧas.

MANNAN IJA DÁHPÁHUSAT:

Mannan ija leat máŋgga sajis Finnmárkkus olbmot dorron. Loga eanet maid politiijat muitalit.

3009 ohcci Finnmárkkus, geain lea vuosttažin riekti beassat joatkkaskuvlii, leat dál ožžon fálaldaga álgit oahpuide, ja fertejit vástidit boahtte vahkku váldet go fállojuvvon oahpposaji.

Mannan ija dáhpáhusat Finnmárkkus:

Politiijat leat šaddan gieđahallat gárihuvvan olbmuid mannan ija, miehtá Finnmárkku.

Dál rahpasa vejolašvuohta boanddaide seamma doarjagiid ohcat Eanandoallofoanddas go eará eanandoalloorganisašuvnnat, searvvit, suohkanat, lágideaddjit ja oahpahusinstitušuvnnat leat ožžon. 

Duollodoaimmahat lea duoguštan eanet kokaiinna, heroiinna ja syntehtalaš narkotihka dán jagi vuosttaš guđa mánus go seamma áiggis diibmá.

– Mii sáhttit hervet kultuvrra fiinna sániiguin, muhto deháleamos lea ahte ásahuvvo buorre ja doaibmi kultuvra.

 

– Dá lea buorre vejolašvuohta árvoháhkama lassáneapmái mii gullá Ráissa luossabivdui ja seammás leat mielde máhttoloktemis.

– Dáiddalaččat, ekonomalaččat ja organisatuvrralaččat lea dán jagi festivála bures lihkostuvvan. Mii leat vásihan nanu doarjaga dán jagáš festiválagussiin, lohká feastariemuid direktevra Maria Utsi. 

Diibmá eai boahtán fálaldagat bargguide fylkkaluottas 885 Finnmárkkus, ja luodda čuoččui divotkeahttá. Dán jagi bohte golbma fálaldaga bargguide, ja dál álggahit bargguid čavččabeallái.

– Mii eat leat finadan Finnmárkkus 1998 rájes, ja dalle leimmet dušše Álttás.

– Boađe bargat eaktodáhtolažžan sihkkelastingilvvus Offroad Finnmark, de soaittát vuoitit sihkkela mas lea 32 000 ruvdnosaš árvu.

Lávvordaga almmuha Skániid girjie lágádus girjji masa leat báikenamat čohkkejuvvon Ruŋggusámi guovllus. 

Eanet rabasvuohta ja fuomášupmi dán váttisvuhtii lea jáhkkimis sivvan go seksuála rohcošemiid dieđiheapmi lea lassánan 27 proseanttain 2016:s 2017 rádjái.

Ásahit áidna kulturfestivála Norggas (NUK), mii lea nuoraide geain lea iešguđetlágan duogáš, osku, etnisitehta, doaibmanávccat ja sohkabealli.

Movt jus Sápmi livččii stivren davviguovllu? Dat leat fáddán teáhterbihtás mii odne čájehuvvo Davvi-Norgga feastariemuin.

Siiddut