Ann-Karoline Eira

Lea vihtta jagi áigi go Geahkána márkanat lágiduvvojedje vuosttaš háve, ja dalle ledje moaddelogi guossi. Diibmá ledje 1600 guossi. Geahkána márkaniid jođiheaddji, Ina Margareth Hætta, lohká iežas hui movttegin ja rámis go márkanat leat nu sturron jagis jahkái. Dán jagi vuordá son vel eambbo olbmuid.

Logat luohká oahppi čukkohalai niibái sáttogáddefeasttas Stjørdalas.

Disdaga maŋŋelgaskabeaivvi lea muhtin gaikon sisa muhtin bartii Idjajávrris, mii lea gaskal Kárášjoga ja Leavnnja, ja Bissojohduoddaris, Kárášjoga ja Porsáŋggu suohkanis.

Disdaga maŋŋelgaskabeaivvi lea muhtin gaikon sisa muhtin bartii Idjajávrris, mii lea gaskal Kárášjoga ja Leavnnja, Kárášjoga suohkanis. Bartaeaiggát lea dolkan dása.

Dál lea Skuohtanjárgga Velforening háhkamin váibmovuolggahanmašiinna. Okta ágga manne sii leat diŋgon dan lea vai sihke boazodoallit ja báikkiolbmot galget dovdat oadjebasvuođa.

Norgga universitehtat vásihit ahte eambbosat go ovdal ohcet oahpaheaddjeohppui. Dan dovdet maiddái Sámi Allaskuvllas. Direktevra Johan Ailo Kalstad lea hirbmat duhtavaš dán jagáš ohcciidloguiguin, ja lohká ahte dán jagi gal álggahuvvo oahppaheaddjioahppu.

Mannan vahkkoloahpa ledje Biŧomis Ruoŧas SM-čáhcecrossa gilvvut, gos earret eará sámi guovllu bártnit gilvvohalle eará vuddjiiguin. Niillas-Jovnna Länsman birgii buoremusat dain norgalaččain geat serve. Sus lea buorre doaivva vuoitit boahtte vahkkoloahpa gilvvuid.

Ovttajienalaš Fylkadiggi mearridii álggahit barggu mas áigot ásahit sierra fylkkanuoraidráđi Finnmárkkus, čállá Finnmárkku fylkkagielda preassadieđáhusas.

Barentsábi dorskeearri unnu boahtte jagi. Internašunála mearradutkaninstituhtta, ICES, bidjá oppalašearrin 712 000 tonna, mii lea 20 proseantta unnit go lea leamašan, dieđiha NTB.

Rávisolbmot sáddet eambbo ja eambbo čeahpibun fuolahit ahte mánát čohkkájit riekta sihkkarastojuvvon biillas. Dál čohkkájit 63 proseantta gaskal 1- ja 3-jahkásaš máná maŋos guvlui biilastuolus, dieđiha Trygg trafikk preassadieđáhusas.

Dál, go fanasáigodat lea álgán, de leat Riddodoaimmahat ja BarentsWatch álggahan bálvalusa mii dieđiha báru allodaga miehtá rittu/mearragáttiid.

Ođđa dutkama mielde, man Independent olgoriikkas lea dutkan, boahtá ovdan ahte lea earenoamáš áigi jándoris goas gánniha lohkat eksámenii ja goas gánniha leat logaldallan skuvllas vai fidne eanemus fágalaš máhtu.

FeFo lea mearridan bidjat seamma haddesystema Finnmárkku ealgabivdui. Dat mielddisbuktá ahte biergohaddi lea dat seamma beroškeahttá gos fylkkas ealli lea báhččon.

Lávet go bivdit ealggaid, ja háliidivččet ealgabivdoguovllu? De doamit ohcat, go odne nohká ohcanáigemearri.

Dál lea ođđa vuoiŋŋalaš lávlla ilbman maid artista Johan Kitti lea ovttas «Rieban»-buvttadeddjiin Bernt Mikkeliin ráhkadan. Guldal lávlaga:

 Ledje ollu olbmot ledje boahtán guldalit go diimmá SGP juoiggaiga ja lávlluiga guhkesbearjadaga. Geahča videoid ja govaid!

Guhkesbearjadaga čuojahii Ingá-Máret Gaup-Juuso vuohččan iežas ođđa joavkkuin Guovdageainnus.

Guovdageainnus lei sámi árbevirolaš juoigan konsearta Bearjadaga, ja doppe gal gulloje 100 jagi boares luođit. Geahča video dáppe:

Guhkesbearjadaga lei mánáide juoigankonsearta Guovdageainnus, ja dohko ledje searvan ollu čeahpes mánát juoiggastit iežas dahje muhtin oahppása. GEAHČA VIDEO JA GOVVAGALLERIIJA KONSEARTTAS.

John Rikard Mienna rohttii njága mii dettii 10 994 grámma ja beasai máhcastit 15000 ruvnno ruhtabursii go vulggii oaggungilvvus Suohpatjávrris odne.

Siiddut