Ođđasat

– Mii illudit ságastallat ovttastuhttima Romssain. Mii áigut bargat dan buoremusa ođđa fylkii, ja Finnmárkku beroštumit leat lunddolaš oassin das, muitala fylkkasátnejođiheaddji Ragnhild Vassvik.

Vaikke Sámedikki bušeahtas čuoččui ahte sii áigot unnidit Sámi Našu­nálateáhterii doarjaga, de biehttala Sámedikki ráđđelahttu ahte sis lei dat ulbmilin.

Álttá sámiid searvi šaddá máksit ruovttoluotta doarjaga man ožžo Sámedikkis, festivála lágideapmái. Sivvan dasa lea go ođđa stivra ii nagot rehketdoalus lohkat gosa doarjagat leat mannan.

Ii goassege ovdal leat nu olusat ohcan doarjaga Našunála doaibmaortnegis mánáidgeafivuođa vuostá go dán jagi, muhto Guovdageainnu suohkan ii leat dán ohcanlisttus.

Sihke Norggas ja Austrálias leat álgoálbmogat, ja danin árvvoštallá UiT Norgga árktalaš universitehta ovttasbargagoahtit Melbourne universitehtain.

Norgga universitehta rektor nammaduvvon gudnedoavttirin Ruoššas.

Guovdageainnu suohkanis leat ilgadis mánáidgeafivuođa logut, ja dál lea suohkanhálddahus almmuhan raportta mas leat iešguđet doaibmabijut mo sáhttet eastadit mánáidgeafivuođa.

Ođđa iskkadeapmi, man Politiijaallaskuvla lea dahkan, čájeha ahte 80 proseantta politiijain dadjet ahte sii háliidit guoddit vearjju. 2011:s vástidii 20 proseantta «jo».

Deanu sátnejođiheaddji lea hirpmástuvvan go Guolástus­direktoráhtta ii leat gulaskuddan Deanu gielddain go áigot geahčadit vejolašvuođa rahpat Deanuvuona reahkánuohttefatnasiidda ja son áigu evttohit gielddastivrii hilgut reahká­fatnasiid Deanuvuonas.

Olusat ledje čoahkkanan ávvudit Ole Heandarat Magga, go ásahusat, maid son lea veahkkin álggahan, lágidedje ávvuseminára sutnje gudnin.

Siiddut