Čájáhusgovva: Jan Haas / NTB Scanpix
Mánáidgeafivuohta njiedjá Ruoŧas
Ruoŧas vásihit ahte mánáidgeafivuohta njiedjá, muhto erohusat maid sturrot, čájeha ođđa raporta maid Redd Barna Ruoŧŧa lea almmuhan.
Almmuhuvvuon:
Gaskavahkku, 10 Golggotmánu, 2018 - 12:55
Fáddásánit:
Njiedjama sivva lea go konjunktuvra lea buorránan ja eambbogat leat bargguin. Gaskkal 2011 ja 2016 unnui mánáidgeafivuohta Ruoŧas 25,2 proseanttas 21,4 prosentii okto váhnemiin. Seammás njiejai maid geafivuohta 25,5 proseanttas gitta 21,6 prosentii mánáin geain lea olgoriikka duogáš. Logut čájehit maid ahte mánát geat orrot ovttas goappašat váhnemiiguin, njidje geafivuođalogut 6,5 proseanttas gitta 5,6 prosentii.
Stuora erohus
– Ollu bearrašiin lea buoret dilli dál, muhto ovdánahttin manná njoazibut sidjiide geain lea vuollegis dienas, lohká Ruoŧa Redd Barna hoavda, Ola Matsson.
Vaikko mánáidgeafivuohta unnu, de čájehuvvo raporttas ahte erohusat šaddet vel stuorát. Dat guoská suohkaniidda ja muhtun joavkkuide, gos ain oidnojit stuora erohusat. Raporttas boahtá ovdan ahte geafivuohta mánáin geain lea olgoriikka duogáš, lea čieža geardde alit go mánáin geain leat etnalaš ruoŧŧelaš váhnemat.
Birrasii 42 proseantta buot mánáin geain lea olgoriikka duogáš ja geat ásset dušše ovttain váhnemiin lea heajos ruhtadilli, dan ektui go sii geat ásset goappašat váhnemiiguin geain lea ruoŧŧelaš duogáš, de lea 1,4 proseanttas heajos ruhtadilli.
(©NTB)
Ovdasiiddus dál
Ohcá neavttáriid ráhkisvuođamuitalussii
Ohcá neavttáriid ráhkisvuođamuitalussii
Sara Margrethe Oskal lea buvttadeame ođđa filmma, já dál lea ohcame ođđa neavttáriid geat háliidit neaktit.
– Vuolggát go mielde sisa?
– Vuolggát go mielde sisa?
Soagŋofárru joavdá Sirbmái ja biilaráidu vuojista nieidda viesu lusa. Biillat eai jáddaduvvo, ja dušše okta olmmái njuike olggos biillas. Dál leat buohkat gealdagasas.
– Evttohuvvon rievdadusat eai leat boazodollui buorrin obanassiige.
– Evttohuvvon rievdadusat eai leat boazodollui buorrin obanassiige.
Finnmárkku Guovddášbellodat gáibida dál ahte ráđđehus bisseha barggu go leat rievdadeame boazodoallolágas muhtun čuoggáid.
Oddsoiddot loahpaha šovva
Oddsoiddot loahpaha šovva
Leat muhtun dehálaš fáktorat maid lágideaddjit leat geahččan ovdal go mearridedje goas giige galgá lávddi ala. Dál leat mearridan.
Muotkas lea 150 000 ruvdno seahkas mainna giktala Deanu fitnodagaid
Muotkas lea 150 000 ruvdno seahkas mainna giktala Deanu fitnodagaid
Deatnu galgá čuovvolit Guovdageainnu hutkássuohkansukseassa, ja leat Sámedikki hutkássuohkanin dán jagi.
– Imaš go dákkár áššiin eai ge sáhte doarjut Ovddadusbellodaga evttohusa
– Imaš go dákkár áššiin eai ge sáhte doarjut Ovddadusbellodaga evttohusa
Ovddadusbellodat evttohii Sámedikki ealáhus- ja kulturlávdegotti čoahkkimis eanandoallošiehtadallan áššis earret eará ahte suohkaniin galgá váldi meannudit boraspireáššiid ja boraspireguovllut galget heaittihuvvot.
Gáivuonas buđđosit kloáhkkabohccit
Gáivuonas buđđosit kloáhkkabohccit
Gáivuona suohkan gohčču suohkana ássiid jierpmálaččat leat hivssegis: – Dušše gočča, baikka ja hivssetbáhpira oažžu luoitit hivssetráigái
Náittoslohku njiedjan gitta 1994 dássái
Náittoslohku njiedjan gitta 1994 dássái
Diibmá eai lean nu oallugat geat náitaledje Norggas, ja ferte geahčestit 1994 rádjái ovdal go oaidná nie vuollegis náitalanlogu.
Nannejit gearggusvuođa
Nannejit gearggusvuođa
Finnmárkku ambulánsabálvalus ii oaččo dušše váibmokomprešuvdnamašiinnaid, muhto sii geahččalit maid ortnega mas ambulánssat besset jorgalit Skáiddis. Doppe galgá sierra ambulánsa mii doalvu pasieanttaid Hámmárfeastta buohccevissui.
Suoma Sámediggi juolludan 176 000 euro kulturdoaimmaide
Suoma Sámediggi juolludan 176 000 euro kulturdoaimmaide
Sámedikki kulturlávdegoddi jugii lávdegoddečoahkkimis oktiibuot 176 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii.
Ruošša bealde reageren go Norga áigu ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii
Ruošša bealde reageren go Norga áigu ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii
Dál leat Ruošša bealde reageren dasa go Norga lea mearridan ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii.
Kollektiivajohtolat ovdána Finnmárkkus
Kollektiivajohtolat ovdána Finnmárkkus
2018 kollektiivabaromehter čájeha ahte Finnmárkku kollektiivafálaldat lea rievttes guvlui manname.
Evttoha báikkálaš boraspirehálddašeami
Evttoha báikkálaš boraspirehálddašeami
Ovddadusbellodaga sámediggeáirras Arthur Tørfoss evttoha ahte Sámediggi galgá oččodit báikkálaš boraspirehálddašeami.
Báhče dušše čieža geatkki
Báhče dušše čieža geatkki
Romssas ja Finnmárkkus lei earri báhčit 30 geatkki, muhto eai báhččon go čieža.
