Almmuhus

Almmuhus

– Barents­ovttasbargu lea stuorimus ráfi­prošeakta

Barentsčállingotti čállingoddejođiheaddji Lars Georg Fordal rámida Barentsguovllu ovttasbargguid leat dehálažžan dan buori oktavuhtii mii lea dál. Govva: Barentsčállingoddi.

Lea 4500 Barentsprošeavtta rájes go čieža njunušpolitihkkára ledje lávddis Girkonjárggas ja ásahedje ođđa guovllu. Ulbmil lei ásahit ráfi ja stabilitehta ovttasbarggu bokte davvin.

1993:s lei ránnjáriikkain, Norggas ja Ruoššas, áibbas earálágan oktavuohta go dat maid dál oaidnit. Lei leamaš measta 50 jagi soahtan, ja rádjerasttildeami lohku Storskogas ii lean go moadde duháha jagis.

Aiddo almmuhuvvon logut 2017 ovddas muitalit ahte ledje 265 000 olbmo geat rasttildedje ráji diibmá. Mátkkošteapmi lassána fas, maŋŋel daid jagiid go rubela árvu gahčai ja eará ráŋggáštusat leat dál unnon, dieđiha Barentsčállingoddi preassadieđáhusas.

– Doppe ráji bokte 1993:s, gos oinniimet dan dramáhtalaš earu Eurohpás, oaidnit dál guokte riikka main lea lagas ja buorre ránnjávuohta, muitala Barentsčállingotti čállingoddejođiheaddji Lars Georg Fordal.

 

Stuora rievdadusat

Ruošša lea ekonomalaččat ovdánan, mii lea daid ollu ekonomalaš erohusaid njulgen, ja otná dan beaivvi leat lagas ovttasbarggut máŋgga suorggis. Stuorimus mearka man sáhttá oaidnit lea go ollugat johtet ráji rastá gávppašit, goabbat guvlui.

– Juohke vahkkoloahpa bohtet gávppašeaddjit Ruoššas Girkonjárgii, ja maŋŋel dan guhtta jagi go girkonjárgalaččat ožžo rádjeássiduođaštusa, de lea juo dábálaš sidjiide vahkkosaččat vuojistit Zapoljarnyjs, muitala Fordal.

 

Vuođđun Barentsovttasbarggu ásaheapmái lei hehttet dán guokte riikka oktavuođa hedjoneames maŋŋel go Sovjetuniovdna rievddai. Čoavddus lei Barentsriikkaid politihkalaš jođiheddjiide heivehit nu ahte sáhtte álggahit nu ollu ovttasbargodoaimmaid riikkarájiid badjel go lei vejolaš, dalle go ásahedje Barentsovttasbarggu.

Olbmos-olbmui ovttasbargu lei dan ođđa sihkarvuođapolitihka čávgŋin davvin.

 

Gohčoda ráfiprošeaktan

– Go oaidnit man bures ovttasbargu doaibmá Davvi-Norgga ja Oarjedavvi-Ruošša gaskkas dál, de lea váttis lohkat ahte dát ráfiprošeakta Barentsovttasbarggus lea juoga eará go hirbmat sukseassa, dadjá Fordal.

 

Davvi-Norggas ii leat šat báljo okta ge suohkan, valáštallan, skuvla dahje almmolaš orgána mas dan 25 jagis ii leat leamaš muhtinlágan ovttasbargu Barentsprošeavttas. Mađi lagabus lea Norgga-Ruošša ráji, dađi lagat oktavuohta lea rájiid rastá.

– Go juohke beaivvi deaivvadit ruoššaiguin rámbuvrras ja barggus, ja searvat ovttasbargoprošeavttaide, de oažžut earálágan oktavuođa ránnjáriikii, go sii geat dušše gehččet buoiddes bajilčállagiid váttis politihkalaš oktavuođaid birra. Midjiide ii leat nu ollu rievdan min oktavuođaiguin olbmáiguin geat orrot Murmánskkas ja Arkhangelskis. Vaikko politihkkáriin ii leat seamma buorre oktavuohta, de dat ii váikkut min álbmotlaš ovttasbarggu. Juste dan oainnán mun leat deháleamos boađusin Barentsovttasbarggus, dadjá Fordal.

 

Vejolašvuođat hukset ovttasbargguid

Goabbat beal ráji leat olbmot ja fitnodagat mat sáhttet oažžut ovdamuniid jus ásahit ovttasbargguid. Sáhttet leat skuvllat ja oahppit geat finadit nubbi nuppi luhtte ja juogadit vásáhusaid. Sáhttet leat valáštallanjoavkkut geat fitnet nuppe beal riikkaráji hárjehallamiin dahje gilvvohallamiin. Sáhttet leat kulturásahusat geat háliidit oahppat ja juogadit máhtu.

– Buot bealit vuitet jus ovttasbarget, ja vejolašvuođat leat ollu, dadjá Fordal.

 

Álgu mii ain stuorru

Son jáhkká ahte dát vuosttaš 25 jagi Barentsovttasbarggus lea álgu juoga masa mii sáhttá stuorrut. Árktalaš guovlluin šaddá stuorát mearkkašupmi internašunála politihkas ja ealáhusas boahtteáiggis, ja Fordal jáhkká ahte Barentsovttasbargu lea guovddážis de.

– Barentsguovllus ásset buot eanemus olbmot árktalaš guovllus. Dáppe lea ovdáneapmi guhkimusat ollen. Danne leat vejolašvuođat stuorimusat dáppe, dadjá Fordal.

 

Joatkit ain ovttas hukset oktavuođaid

Son ii hálit einnostit makkár hámi ja luotta Barentsovttasbargu váldá boahttevaš jagiid.

– It oaččo goassege buoret oktavuođa guovtti riikka gaskkas go dat maid sáhtát guovllu álbmogiid gaskkas hukset. Lei dehálaš vuođđoprinsihppa politihkalaš jođiheddjiide geat deaivvadedje 1993:s Girkonjárggas ja ásahedje Barentsovttasbarggu, mii šattai sukseassan. Dan dihte áigut mii ain heivehallat nu ahte norgalaččat, ruoššat, ruoŧŧelaččat ja suopmelaččat ožžot vejolašvuođa deaivvadit ja ovttas hukset Barentsguovllu, loahpaha Fordal.

 

På forsiden nå