Almmuhus

Almmuhus

Vuoittá­halai Alimus­rievttis

VUOITTÁHALAI: Jovsset Ante Sara vuoittahalái goalmmát ja maŋemuš riektevuogádagas Norggas, Alimusrievttis. Govven: Silje Malene Varsi.

Alimusriekti ii dubmen seamma ládje go diggegoddi ja lágamánneriekti. 

Jovsset Ánte Sara deaivvadii stáhtain Alimusrievttis árabut dán mánu.

Sara ii dohkkehan stáhta ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta gáibádusa unnidit ealu 75 heggii. Danne son stevdnii stáhta diggái.

Sihke diggegottis ja lágamánnerievttis vuittii Sara, muhto Alimusrievttis son vuoittáhalai.

NRK čálii ovddemus dán birra.

 

Ii healkkehan gal go oinnii duomu

Ávvir lea geahččalan beassat oktavuhtii sihke Jovsset Ánte Sarain ja su advokáhtain Trond P. Bitiin, muhto eat leat vel lihkostuvvan.

Máret Ánne Sara, Jovsset Ántte oabbá, lea vieljas dorjon buot dikkiid čađa, ja lea dáidagiin čalmmustahttán vieljas gičču stáhta vuostá.

– In leat hirpmahuvvan, dieđusge stáda vuogádat, stáda doarju. Midjiide dát šaddá dego stálu fillet su iežas vearjjuiguin. Mii leat fillejuvvon kolonisttalaš vuogádahkii ja spellui. Dát lea speallu máid sii leat ráhkadan ja hábmen, gos sis lea álo maŋemus sátni ja gos mis ii leat rievttimielde makkárge dadjámuš. Ii mis leat politihkalaš dadjamuš dahje váldi, nu go stáhtas lea. Lea lossa gižžu masa mii leat bággehallan, lohká Máret Ánne Sara.

 

– Duššindahká olmmošvuoigatvuođaid


OABBÁ: Máret Ánne Sara lea dáiddaprošeavttain Pile O’Sápmi čalmmustahttán vieljas ášši. Govven: Silje Malene Varsi

Alimusriekti cealká ge ovttajienalaččat ahte unnidangáibádus ii rihko Europeálaš olmmošvuoigatvuođasoahpamuša (EMK).

Eanetlohku Alimusrievttis (njealjis ovtta vuostá) cealká maid ahte unnidangáibádus ii rihko ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša (SP).

– Duopmu duššindahká olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmot vuoigatvuođaid, man vuođul ášši lea vuolggahuvvon, ja mat nannosit leat duođaštuvvon ovddit dikkiin. Lea ilgadis vuolggasadji midjiide buohkaide, olles Sámis, oaivvilda Máret Ánne. 

 

Gulahallán juo dáiddáriiguin
Dáidagiiguin lea Máret Ánne Sara boktán fuomášumi áššái, ii duššo Norgga rájiid siskkobeale, muhto miehtá máilmmi.

– Mun in vuollán. Jus viellja manná viidásit áššiin, de mun čuovun ja veahkehan nu olu go sáhtán. Lean juo hupman dáiddáriiguin geat leat mielde viidásit. Nu go ovdal lean lohkan, de ii galgga jaskadit dáhpáhuvvat dát maid Norgga stáhta áin bargá sápmelaččaid vuostá.

– Ii leat mihkke suohttasit, ii beasa vel vuoiŋŋastit ja eallit dábálaš olmmožin, ovttatládje galgá dáistalit ja riidalit. Dát lea nu dehálaš ášši, dáinna ferte bargat viidásit, dat lea čielga ášši.

 

Eambbo áššis: Dát erohusat ledje diggegotti ja lágamánnerievtti duomuin

 

Alimusrievtti mearrádus

2013:s mearriduvvui Fálá orohahkii Oarje-Finnmárkkus alimus boazolohku, 2000 bohcco.

Siiddaoasit galge dasto gorrelogu mielde unnidit ealuideaset. Jovsset Ánte Sara lohku šattai dasto 75. Lágamánneriekti bijái vuođđun ahte 75 heakkain ii sáhte gánnihahtti boazodoalu doaimmahit, ja dan vuođul šattai Alimusriekti maid meannudit.

Eanetlohku Alimusrievttis cealká ahte siidaoasi vuoigatvuođat eai rihkkojuvvo, SP 27. artihkkala vuođul. Eanetlohku deattuhii ahte unnideamit leat boazoeaiggádii buorrin, ja ahte das lea govttolaš ja objektiivvalaš ágga.

Eanetlohku cealká maid ahte boazodoallolága vuođđočoavddus lea ahte siida galgá beassat mearridit movt unnideapmi galgá dáhpáhuvvat. Seammás galget unnimus boazoeaiggádat suddjejuvvot, dainna lágiin ahte alimus boazolohku mearriduvvo juohke siidaoassái.

Unnitlohku oaivvilda ahte SP 27. artihkkal rihkkojuvvo, go unnimus siidaoasit eai suddjejuvvo dákkár unnideamis, nu go láhkalávdegoddi, Sámediggi ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ledje oaivvildan.

Ovttajienalaš Alimusriekti cealká ahte siidaoasi vuoigatvuođat EMK P1-1 eai rihkkojuvvo.

Duopmu bagada man viidát minoritehtasuddjen oláha SP 27. artihkkalis ja opmodatsuddejn oláha EMK P1-1.

Olles duomu logat dáppe.

Ášši duogáš:

  • Fála orohahkii, gosa Jovsset Ánte Sara gullá, lea mearriduvvon 2000 bajimuš boazolohkun. Duogáš manin geahpedangáibádus bođii siidii, lea go boazodoallojagi 2011/2012 ledje orohagas 3105 bohcco, 1105 bohcco eambbo go mearriduvvon.

 

  • Siidaoasit mat gullet Fálái eai nagodan šaddat ovttaoaivilii ráhkadit unnidanplána nu go boazodoalloláhka gáibida paragráfa 60:s. Dan sivas šadde buot siidaoasit Fálas geahpedit gorrelogu vuođul nu go paragráfa 60 goalmmát lađđasa nuppi čuoggás čuožžu.

 

  • Stáhta maid ákkasta guoddalančállosis ahte orohat livččii sáhttán ráhkadit geahpedanplána mas siida siskkáldasat livččii soabadan suddjet eaŋkal siidaoasi.

 

  • Sis-Finnmárkku diggegoddi fámohuhtii Eanandoallo- ja biepmodepartemeantta njukčamánu 10. beaivvi mearrádusa, mas gáibiduvvui Jovsset Ánte Sara siidaoasis geahpidit boazologu. Duomus daddjo ovttajienalaččat ahte 75:in heakkain ii leat vejolaš birget boazodoalus, ja danne rihkku stáhta mearrádus riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid. Stáhta guoddalii duomu lágamánneriektái ja Jovsset Ánte vuittii. Stáda guoddalii ášši fas Alimusriektái.

 

  • Alimusriekti galgá guovtti beaivvis čielggadit rihkku go mearrádus, mas gáibidit ahte Jovsset Ánte Sara geahpedit 75 heggii, kultursuodjalusa mii minoritehtain lea ON-konvenšuvnna Siviila ja Politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái (SP) 27. artihkkala mielde, ja rihkku go mearrádus oamastansuddjema mii olbmuin lea Eurohpá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna vuosttaš lassiprotokolla 1. artihkkala mielde (EMK P1-1).

 

 

På forsiden nå