Máhttoministtar Henrik Asheim. Govven: Tore Meek / NTB scanpix

Máhtu ja dutkama vuoru­heamit stáda­bušeahtas

Ráđđehus nanne Norgga gilvalannávccaid dakko bokte go vuoruha máhtu ja dutkama. 2018 stáhtabušeahtas evttoha ráđđehus nannet bargguid árradoaimmaid dáfus mat addet buori vuođu mánáidgárddiin ja vuođđoskuvllain, ja nannet juolludemiid dutkamii, fidnofágaide ja fágaskuvllaide.

11:31 Golggotmánu 12. beaivi 2017

– Mii ovdanbuktit bušeahta mii addá buot mánáide buori álggu mánáidgárddis, skuvllaide gos oahppit besset oahppat eanet, ja oahppo- ja dutkansektovra mii luvve eanet dakkár bargguid mat bistet guhkit áigge, lohká máhttoministtar Henrik Asheim preassadieđáhusas.

 

Nanne árradoaibma bargguid

Ráđđehus evttoha lasihit 100 milliuvnna ruvnna árradoaimmaide mánáidgárddiin ja skuvllain.

Son áigu maid addit suohkaniidda 200 milliuvnna ruvnna friddja sisaboađuid bokte mat galget mannat árradoaimmaid nannemii.

– Njeljiin jagiin boargárlaš stivrejumiin lea dáčča skuvla rievttes geainnuid nalde. Oahppit ohppet eanet, sis lea eanet beroštupmi, ja eambbosat čađahit joatkkaskuvlla. Muhto liikkáge leat ain máŋggat oahppit geain lea heajos lohkan- ja rehkenastinnávccat, lohká Asheim.

 

Oahpaheaddjispesialistat ja vuoruheapmi mánáidgárddiin

Vai nákce nannet árradoaimmaid áigu ráđđehus nannet oččodit oahpaheaddjispesialisttaid 40 milliuvnna ruvnnain.

Vuosttaš geardde galget dál oahpaheaddjispesialisttat bargat álgooahpahusain 1.- 4. luohkáin.

Spesialisttat galget leat mielde ovddideame oahpahusa dain skuvllain gos sii barget, nu ahte oahppit ohppet eanet.

 

Minoritehtagielat mánáid mánáidgárddiide

Ráđđehus evttoha maiddái 40 milliuvnna ruvnna doaimmaide mánáidgárddiin.

Dat ruđat mannet doarjjaortnegii mii nanne bargguid suohkaniin oččodit eanet minoritehtagielat mánáid álgit mánáidgárdái, ja čađahit geatnegasvuođa ovttasbargui gaskal suohkaniid mánáidgárddiid- ja skuvlaeaiggádiid.

– Árradoaibma álgá juo mánáidgárddis. Doppe ovdána mánáid giella ja olmmáivuođat. Danne háliidit mii eanet minoritehtagielat mánáid mánáidgárddiide, ja dan ahte skuvllat dovdet makkár vásáhusaid mánáin leat go álget skuvlii. Dat addá buori álggu skuvlavázzimii, lohká Asheim.

 

600 milliuvnna eanet dutkama ja alit oahpu guhkitáiggeplánii

Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid čuovvolit dutkama ja alit oahpu guhkitáiggeplána 600 milliuvnna ruvnnain 2018:s.

– Go nannosit vuoruha dutkama ja ovdáneami, de háhkat ealáhusdoaimmaid mat buorebut nákcejit dustet gilvaleami ja addit eanet ruoná ja ođđa hutkkálaš boahtteáigge bargguid, lohká Asheim.

Stáhtabušeahta 2018 evttohusaiguin lassánit juolludeamit daidda dieđihuvvon doaimmaide ja guhkit áigge vuoruhemiide guhkitáiggeplánas oktiibuot 2,9 millijárdda ruvnnain 2015-19 áigodagas.

Lassáneapmi stáhtabušeahtas mii guoská dutkamii ja ovddidemiide (DuO) gártet sullii 300 milliuvnna ruvnna.

Reálalassáneapmi 2013-2018 áigodagas lea gaskamearalaččat leamašan 3,0 proseantta juohke jagi, ja juolludeamit fas leat 1,04 proseantta bruttonašunálabuvttadusas (BNB) 2018:s.

 

70 milliuvnna fidnofágaide ja fágaskuvllaide

Ráđđehus joatká vuoruhemiid stáhtabušeahtas 2018 mat gusket fidnolaš oahpuide. Son evttoha 32 milliuvnna 638 ođđa oahpposajiide fágaskuvllain.

Son evttoha maiddái badjelaš 40 milliuvnna ruvnna joatkit vuoruhit fidnofágaid.

Juolludeapmi galgá adnojuvvot oččodit eanet bargobáikkiid oahpahalliide, ja nannet hospiterenortnega fidnooahpaheddjiide, ja ásahit eanet dakkár oahpposajiid main lea heivehanmunni sidjiide geat orrot guovlluin (báikkiin olggobealde gávpogiid ja stuorit čoahkkebáikkiid) geat háliidit bargat fidnofágaoahpaheaddjin.

– Norgga bargoeallin dárbbaša ollu fidnofágaoahppan olbmuid boahttevaš jagiid. Fágabargit leat dehálaččat norgga gilvalannávccaid dáfus. Danne mii ain joatkit vuoruhit fidnofágalaš oahpuid, dadjá máhttoministtar loahpas preassadieđáhusas.

Fáddásánit
Ođđasat

På forsiden nå