– Lea gelddolaš ja buorre boahtit fas ruoktot iežan ráhkis Sápmái dán giđa, lohká Inga-Wiktoria Påve. Preassagovva.

Duostilis nuorra dáiddár Riddu Riđđui

Boahtte geasi lea latnevárrilaš Inga-Wiktoria Påve (25) gii lea Riddu Riđu nuorra dáiddár gii oažžu stipeandda.

10:07 Njukčamánu 14. beaivi 2016

Dán jagáš nuorra dáiddára ovdanbuktet dán jagi Riddu Riđđu festiválas. Dáiddár oažžu oasi prográmmii mas ieš vállje čájáhushámi ja -vuogi.

– Inga-Wiktoria lea gelddolaš nuorra eamiálbmotdáidár. Son duostá loktet politihkalaš ja servvodatfáttáid, seammás go geavaha sámi kultuvrra elemeanttaid. Son oažžu ollu inspirašuvnna go ieš gullá boazodollui Ruoŧas, ja mii jáhkkit su olahit guhkás, muitala festiválahoavda Karoline Trollvik.


Govva man Inga-Wiktoria Påve lea njuohtan.

Afrihkás go oaččui dieđu

Son lea bajásšaddan boazodoalus Latneváris, Girona suohkanis Ruoŧas, ja lea váldán Gotland dáiddaskuvllas oahpu. Dál son lohká dáiddapedagogihka Ubmi universitehtas. Son liiko buoremusat bargat penseliin ja liánttain, ja lea nuorra agis ožžon inspirašuvnna dološ máidnosiin ja muitalusain, mii bures oidno su govain. Påve, gii ieš lea Namibias studereme dál, lea ilus go lea válljejuvvon Riddu nuorra dáiddárin.

– Lei nu erenomaš buorre dovdu go ožžon diehtit ahte lean válljejuvvon Riddu Riđu nuorra dáiddárin! Lea gelddolaš ja buorre boahtit fas ruoktot iežan ráhkis Sápmái dán giđa go dát vuordá mu doppe, muitala Inga-Wiktoria Påve.

 

Veahkkin nuorra dáiddáriidda

Riddu Riđđu festivála áigu heivehit veahkkin nu ahte nuorra dáiddárat sáhttet ovdánahttit iežaset taleantta ja čalmmustahttit sin sihke našunála dásis ja internašunála dásis. Riddu Riđđu ovttas Seastinbáŋku 1 Davvi-Norggain juolluda nuorra dáiddárii 25 000 ruvdnosaš stipeandda.

Påve álgá nuorra dáiddárdoibmii Riddu Riđđu festiválas dán geasi, go Elina Waage Mikaelsen loahpaha iežas doaimma.

Fáddásánit

På forsiden nå