Inga Fossli - Sámeálbmot bellodaga 2. evttohas Lulli-Norgga válgabiirres

14:25 Borgemánu 22. beaivi 2017
Ođastuvvon: 01.09.2017 - 14:27

Válgabiire: Lulli-Norga

Bellodat: Sámeálbmot Bellodat

Namma: Inga Fossli

Ahki: 32

Siviiladilli: Náitalkeahtes

 

 

 

Bargu ja oahppu

 

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

 

– Barggan rámburmielbargin ja merkantilan. Mus lea oahppu Ås universitehtas ja Göteborgas.

 

Eatnigiella/ giella

 

– Dárogiella ja ipmirdan veaháš sámegiela.

 

 

Politihkalaš duogáš

 

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leat go leamašan sámediggeáirras?

 

– Álgen politihkket dán jagi njukčamánus.

 

 

Váibmoáššit

 

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

 

– Bargat vai mánáid, nuoraid ja rávesolbmuid oahpahus oažžu buoret rámmaeavttuid oahppat ja hupmat sámegiela beaivválaččat.

Čalmmustahttit ollislaš giellalávgunmodealla dehálašvuođa, mii lea leamaš sukseassa Kanadas, Walesas ja Ođđa Selánddas, mii lea dušše ásahuvvon moatti giellainstitušuvnnas Norggas, omd. prošeakta Svahken Sijte jođihuvvon Jon Todalas.

– Bargat vai sámi lesbbaid, homofiillaid, bifiillaid ja transolbmuid vuoigatvuođat maid dohkkehuvvojit sámi servodagas, stigmatiseren ain dáhpáhuvvá, maid siskkáldasas sámi servodagas.

– Guoddevaš luonddu- ja resurssahálddašeapmi Sámis.

– Unnit byrokráhtalaš detáljastivren ja eambbo gulahallan ja ovttasbargu resurssadoibmiin, stáhtalaš orgánain, fylkasuohkaniin, suohkaniin ja báikkálašolbmuin.

 

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin man Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

 

– Márkosápmelažžan, gii lea eret Ruŋguvuomis, ja lassin leamaš gávpotsápmelaš Oslos ovcci jagi, de oainnán mun ruovttus Ruŋggus ja Oslos ahte Sámediggi lea massán olu iežas legitimitehta sápmelaččaid gaskkas. Márkosápmelažžan de oaivvildan ahte Sámediggi ii leat čájehan lagasvuođa mu gillái, Ruŋgu. Sii dovdet eará árvodásis, ja sis lea buorre ágga dasa.

Ruhtadeamit giela, kultuvrra ja identitehtahuksema ovddas eai mana daidda geaidda galggašii. Sámediggi lea buori oskkus, luohttán ahte suohkan hálddaša merkejuvvon ruhtademiid sámegillii ja kultuvrii, mii maiddái lea oassin sámi hálddašanguovllus, muhto lea olu mii ii doaimma. Oallugat árvvoštallet dieđihit, ja leat juo dieđihan, iežaset eret Sámedikki jienastuslogus, go sii eai oainne ávkki das leat. Dá lea juoga mainna Sámediggi ferte bargat. Ii dušše Márkosámi giliin, muhto maiddái Oslos.

Dainna oažžu vuorjašuvvat! Oslos oainnán seamma dábiid, eanaš sápmelaččat dovdet ahte sis ii leat oktavuohta Sámedikkiin, ja sin mielas lea visot nu guhkkin eret min beaivválaš doaimmas.

Sámediggi ferte bargat iežaset jahkehahttivuođain, sihke siskkobealde ja olggobealde sámi servodaga.

 

Čilge manne/manne eai galggaše minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

 

– Sámeálbmot Bellodat vuorjašuvvá ráđđehusa minerálastrategiijain mii dagaha eanet deattu Finnmárkku suohkaniidda ahte áŋgiruššat ruvkedoaimmas mii nuoskkida luonddu, seamma guoská eará sámi fylkkaide davvin.

SáB áigu presiseret ahte davviguovlluáŋgiruššan ferte leat vuođđuduvvon guhkes áiggi ovdánahttimii guoddevaš ealáhusas mii addá buori eallinkvalitehta ja oadjebasvuođa davviguovllu olbmuide. Minerálaresurssa ealáhusdoaimmat galget leat ávkin olbmuide davvin ja seammás gievrudit ja ovdánahttit sámi báikkálaš servodagaid.

Dát ferte dáhpáhuvvat ovttasráđiid sámi servodagaiguin, ii ge leat gáržžidussan árbevirolaš sámi ealáhusaide ja árbevirolaš sámi kulturvuođđuduvvon čoaggimii.

Minerálaláhka ii sihkkarastte dáid vuhtii váldimiid, ii ge vuhtii váldde geatnegasvuođaid mat stádas leat sápmelaččaid ektui go sii leat álgoálbmot.

Dát láhka ii ásat diehttevašvuođa sámi rivttiid ektui, muhto baicca vuhtii váldá ja gievruda kapitálagáibideaddji minerálaindustriija beroštumiid.

Sámeálbmot Bellodat ii hálit ruvkedoaimma mii nuoskkida eatnama ja čázi mirkoávdnasiid luoitima čađa lundui, billista eananvuođu ja heajuda luonddumáŋggabealátvuođa vuonain, jogain, jávrriin, duoddariin ja mehciin, lasiha deattu vuođđoealáhusaide nu go boazodollui, guolástussii ja eanandollui, ii buvtte vuoittu olbmuide geat orrot davviguovlluin, muhto gievruda multinationála fitnodagaid fámu ja posišuvnna duolbmat báikkálaš olbmuid demokráhtalaš vuoigatvuođaid.

SáB gáibida ahte galgá váldot ollislaš doahttalus sámi vuoigatvuođaide.

 

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

 

– Sámi boazodoallopolitihkka galgá leat lunddolaš oassi Sámedikki ollislaš politihkas.

Eambbo ovttasdoaibman boraspirehálddahusa, boazodolliid, dutkiid/fágabirrasiid, Sámedikki ja eará stáhtalaš orgánaid gaskka, vai sáhttit čoavdit váttisvuođaid maiguin boazodoallit barget ja bártidit beaivválaččat.

Dálkkádatrievdamat leat fáktá, leat unnit guohtunareálat oaivvehis, stáhtalaš infrastruktuvrras.

Boraspirehálddahus ii váldde duođalažžan boazodolliid geat bártidit duođalaš miessevahágiin.

Unnit detáljastivren, eambbo guoddevaš boazodoallu!

Sámeálbmot Bellodat áigu bargat dan ala ahte árbevirolaš sámi boazodoallu galgá gievrudit nissonolbmuid ja nuoraid vuoigatvuođaid ealáhusas, gievrudit boazodolliid geat leat heaitán ealáhusas nuppástahttima dihte, oažžut duohta ámmátgelbbolašvuođa ja sihkkarastit eallinvuođu dahje láhčit dilli máhcat ruovttoluotta ealáhussii. Areálagáhtten buoriduvvo vai boazodoalu guohtunrievttit sihkkarastojit ja várjaluvvojit boahtteáiggis, vearro- ja momsaluoitin boazodolliide ásahuvvo nu mo omd. eanandoalus.

 

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit ealáhusas / álgit ealáhussii?

 

– SáB geahččá stuora vuorjašumiin mearrádussii doalahit «láigodálolašválddi» mii guoská eanandoalloopmodahkii Finnmárkkus.

Fylkka dállodoallit heaittihit stuora resurssaid bargo- ja kapitálahámis vai sihkkarastet ealiheami eanandoalus, galget sáhttit eaiggáduššat areálaid maid sii leat rábidan buolvvaid čađa, muhto fertejit ain leat láigodálolaččat Norgga stáda vuolde.

Dát lea politihkka mii áigá lea váldon eret muđui Norggas.

Sámeálbmot Bellodat gáibida darvehit eanandoalloopmodagaid fylkkas, mii galgá addit vejolašvuođa oastit daid eanandoalloareálaid mat gáibiduvvojit eaŋkil doibmii, vai dát sáhttet sihkkarastit sihkkaris boahtteáiggi iežaset eatnamiin.

Mii oaivvildit maid ahte riikkadásis ferte eanandoallu gievruduvvot. Norga galggašii bibmot iešbuvttaduvvon biepmuin.

Biebmobuvttadanheahti miehtá máilmmi lea fáktá. Mii fertet jurddahallat guhkkelii.

 

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástusealáhusas sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

 

– SáB oaivvilda ahte vuotna- ja riddoguolásteaddjis ferte leat diehttevaš dilálašvuohta doaibmat iežas virggis.

Vuovdinšiehtadus ferte doalahuvvot vai sáhttá sihkkarastit bargosajiid gáttis. Ii sáhte gávildit ahte olbmot geat orrot vuonain ja riddoguovlluin leat háhkan erenoamáš rivttiid guolleresurssaide. Láhkaortnegat ja láhkaásahusat fertejit heivehuvvot vai resursadábuheapmi vuonain ja riddolagasguovlluin gievruduvvo, ja addá sihkkaris ja oadjebas bargosajiid sidjiide geat doaimmahit dáin guovlluin.

 

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

 

– Gievrudit sámi giellageavaheami olles riikkas.

Mánáin, nuorain ja rávisolbmuin galgá leat riekti oahpahussii sámegillii ja sámegielas vaikko gos dál oroš riikkas.

Buot mánát ja nuorat Norggas galget oažžut oahpahusa sámi historjjás ja kultuvrras.

Guovttegielatruhtadeamit galget geavahuvvot gievrudit ja ovdánahttit sámegiela.

Ruhtadeamit galget maid juhkkot sámi institušuvnnaide.

Bargat vai ásahuvvojit sámi giella-, kultur- ja aktivitehtaguovddážat olles riikkas.

 

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

 

– Lea lossat olu sámi giliide doalahit ja ovdánahttinealáhusstruktuvrra, kultuvrra, giela ja álbmotlogu.

Dárbu ođđa ja boahtteáigásaš bargosajiid giliin lea stuoris. Vai sáhttit vuhtii váldit árbevirolaš máhtu, de lea dehálaš gievrudit sámi kultuvrra ja giela ealáhusbarggus.

Árbevirolaš máhtus lea ruohtas sámi ealáhusain, nu lea maid sámi gielas ja kultuvrras.

Buot ovdáneapmi guoskkahuvvo dain fáktoriin.

Ásahit guoddevaš, kreatiivvalaš ja gánnáhahtii bargosajiid, erenoamážit láhččon nuoraide ja nissonolbmuide, lea hástalus giliide ovddos guvlui.

Luonddu- ja kulturrelaterejuvvon mátkeealáhusat, árbevirolaš giliealáhusat kombinerejuvvon ovdamearkka dihte dujiin, sámi meahcceeallimiin ja kulturprofileremiin šaddet vel deháleappot buvttaelemeanttat.

Dat sáhttet addit gilážiidda eambbo máŋggabealálaš buvttadeami ja sihkkarit bargosajiid.

Sámi doalloviessu Oslos sáhttá maid buktit máŋga bargosaji.

 

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

 

– Báikkálaš «gabbro» -ášši Ruŋggus, mu ruovttubáikkis, mo suohkan ja eaŋkilolbmot leat geahččalan duolbmut márkosámi ássiid vuostehágu doibmii mii sáhttá dagahit geađgegavjja, ástmá ja vuoiŋŋahatbohcciváttisvuođaid, rigeara ja luonddunuoskkideami, ja vel billistit sámi kulturmuittuid.

Dát lei stuora váttisvuohta 70-logus. Jus dát eksproprierejuvvo, de sáhttá šaddat ođđa «Gállok-áššin».

Dá lea minerálaroggan mas ii leat nohkka teknologiija unnidit sosioekonomalaš váttisvuođaid, namuhuvvon dás badjelis.

 

 

Beroštumit

 

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

 

– Mátkkoštit, ohcat buriid elektronika- ja jazz-musihka, biras ja ovdánahttin, analyseret paradigmamolsašumit politihkalaš struktuvrrain ja proseassain.

 

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

 

– Mus lea máilmmi buoremus bearaš, oažžut ráhkisvuođa ja fámu sis, lea joatkevaš, ja gievruda mu olmmožin.

Muđui lean bargan Vietnamas riddohálddahusain – ohppen oaidnit mo iešguđet stádalaš institušuvnnat, báikkálaš servodagat, fitnodagat ja veahkkeorganisašuvnnat ovttasbarget vai unnidit čuozahusaid nuoskkideamis, turismmas ja máilmmiviidosaš liegganeamis. Ii leat dušše Norggas gos dát geavvá!

 

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

 

– Musihka guldalan, yoga, mediteren ja govddodan.

 

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

 

– Olbmot geat botkejit cakkiid, olbmot geat vázzet iežaset geainnuid sorjjasmeahttun fápmostruktuvrrain ja normatiivvain, sosiostruktuvrralaš jurddahanvuohki, olbmot geat oidnet buori olbmuin, olbmuid potensiála, ovdalii go sin váilevašvuođaid.

Mu eadni lei okta sis!

Elsa Laula lei okta sis!

På forsiden nå