Čevllohallet ođđa buktagiiguin
Bearjadaga almmuhii Riddu Riđđu dán jagáš prográmma, ja festivála bealis čevllohallet sisdoaluin. Festiválaguossit besset earret eará vásihit Mari Boine áibbas ođđa hámis, sii ožžot erenomáš musihkkavásáhusa go guhtta eamiálbmot ráppára lávkejit seamma lávdái ja logi nuorra duojára govahallet boahtte áiggi.
Logi bearraša ja Sáminuorra váidán Europaparlameanta ja Europaráđi
Gávcci riikka bearraša leat váidán Europa Uniovnna go lea boastut bargan sin suddjemis dálkkádat rievdama vuostá.
Dálkeeinnosteaddjit muitalit
Geassedálki lea juoga man birra olusat hállet, dás logat maid muhtin einnosteaddjit lohket dan birra.
Eallima jorraleamit
Mii sávvat lihku doaimmalaš bismá emeritusii gii deavdá 70 jagi.
Mu ráhkis isit, min áhčči, vuohppa, vuohppasassa ja ádjá deavdá odne 17. b cuoŋománus 60 jagi.
Munno ráhkis eamit ja áhkku, Karen Triumf deavdá 60 jagi 4.1.18.
Háliidan sáddet maŋŋonan riegádanbeaivvedearvuođaid iežan ráhkis áddjái Erkke Niillas Niillasii.
Juovlamánu 4. beaivvi deavdá mu oambealli Ánne-Lehttá 4 jagi.
Ođđa mánáidáittardeaddji nammaduvvon
Diggegoddeduopmár ja ovddeš stádaadvokáhtta Inga Bejer Engh (47) lea Stáhtaráđis nammaduvvon ođđa mánáidáittardeaddjin go Anne Lindboe luohpá.
Šattat biilii čohkkedit jus áiggut ráhkadahttit ođđa pássa
Ráđđehus lea dál almmuhan ahte guhtta suohkana Finnmárkkus masset pássa-fálaldaga, ja olbmot šaddet dollet nuppi gillái jus áigot ráhkadit ođđa pássa.
Leat go dáid lohkan?
Oainnestii vihtta mehtera allosaš báru boahtime, ovdal go buot čáhpodii…
Boazodolliin leat olu hástalusat ja lihkohisvuođat dulveáigge. Per-Áilu Gaup Juusos ja su bearrašis ledje leamaš hástalusat beaivvi miehtá, muhto ija guvlui šattai dilli heaggaváralažžan.
Sámi Grand Prix vuoitit ain vuordime vuoittuid
Lohpádus lohpádusa maŋŋái dagaha vuoiti eahpesihkarin ahte vuoitu oba boahtáge.
– Jus livččii miesi guođđelan moadde mehtera, de lei goaskin doalvut dan
Máhkarávjju badjeolmmoš goasii ribaha goaskimii miesis juo gieđaid gaskkas. – Áldu lei nu garas. Árgges diŋga gal lei ribahit miesis dasa, lohká son.
Eai nu galle nissona dákkáriid duohken dán giđa
Berit Inga (44) lea okta dain nissoniin geat leat ožžon loddenlobi Guovdageainnu suohkanis dán giđa.
«Eallu» árvaluvvon vuoitit
Sámi ja eará árktalaš nuoraid vuoššangirji «Eallu» lea árvaluvvon vuoitit njeallje bálkkašumi Gourmand Awards vuorrorámádusas Kiinnás.
Roavva kulturmuitobilideapmi Vuogát gielddas
– Lea okta daid groavvámus kulturmuitolága rihkkumii maid mii leat oaidnán, lohká Sámediggeseniorneavvu Arne Håkon Thomassen.
Sávvá vearredahkki gávnnahallat
Norges Metallsøkerforening (NMF) jođiheaddji Erik Rønning Johansen sávvá son guhte lea metálladetektoriin ohcan ja dasa lassin das roggan, gávnnahalašii ja ráŋggáštuvvošii.
Dát dáidda galgá veahkkin čalmmehemiide
Beakkán sámi dáiddár, Anders Sunna, lea Guovdageainnus olles vahkku čiŋahan Diehtosiidda vistti ránes stoalppuid. Ivnnit stoalppuin galget maid leat ávkin čalmmehemiide.
Guovdageainnus Cannesii
Máilmmi stuorámus filbmafestiválas eai leat dušše rukses láhtteránut, filbmanásttit ja čalbmáičuohcci feasttat. Sámi Filbmainstituhttii leat eanas leamaš čoahkkimat, organiseren ja bargu. Muhto lea maid leamaš áigi fitnat álgočájálmasain.
Galgá gárvvis pasieanttaide maŋŋel geasseluomu
Čakčamánu rájes leat Girkonjárgga ođđa buohcceviesus gergosat váldit vuostá pasieanttaid.
Dáid romis luosain šaddan hirbmat ollu veajehat jogaide
Finnmárkku Fylkkamánni birasgáhttenossodat dieđiha, ahte Finnmárkku jogain leat šaddan ollu ruoššaluosaid veajehat.
– Buorre oahppu vaikko in vuoitán
Dadjá sámi ovddasteaddji, Inger Karoline Gaup, gii birgii oalle bures unnitálbmogiid lávlungilvvus Vuolleriikkas ikte.
Beanaeaiggát váidon politiijaide
5-jahkásaš bártnáš nu bahuid gáskkahallan ahte šaddá čuohpaduvvot.
Boradanbottus buokčalit Britta Marakatt-Labba dáidagiidda
Lea earálágan boradanboddu mii lágiduvvo bearjadaga Romssa universitehtas, go boradanbottus besset olbmot gullat eambbo Britta Marakatt-Labba dáidagiid birra.
Alkolohkka geatnegahttojuvvo
Boahtte jagi rájes galget buot bussiin ja smávit bussiin alkolohkat.
Várohit dievddu (20) gárrenoaivvis vuodján
Geaidnopolitiijat leat dárkkistan johtolaga Riehpovuonas.
Ođđaseamos govat ja videot
Bargoheaitta bisttii gávcci beaivvi
Odne galget 1 700 journalistta fas ruovttoluotta bargui.
Ii bisánan go politiijat sihte bisánit
Motorsihkkelvuoddji vujii politiijaid meattá, ii ge bisánan go politiijat sihte su bisánit Dálbmeluovttas gaskavahkku.
Dulvvit eai unnidan el-rávdnjehatti
Vaikko lei hirbmat dulvi lulli-Norggas, de lea el-rávdnjehaddi allat.
