– Vuolggát go mielde sisa?
Soagŋofárru joavdá Sirbmái ja biilaráidu vuojista nieidda viesu lusa. Biillat eai jáddaduvvo, ja dušše okta olmmái njuike olggos biillas. Dál leat buohkat gealdagasas.
Suoma Sámediggi juolludan 176 000 euro kulturdoaimmaide
Sámedikki kulturlávdegoddi jugii lávdegoddečoahkkimis oktiibuot 176 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii.
Ruošša bealde reageren go Norga áigu ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii
Dál leat Ruošša bealde reageren dasa go Norga lea mearridan ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii.
Olbmot Sámis
Odne deavdá min searas, šiega ja ealás áhčči, áddjá ja vuohppa 70 jagi.
Skabmamánu 23. beaivvi deavdá min fales biigá 8 jagi. Hui ollu lihkku beivviin Maija <3
Sávvamis dus Šaddá hui fiinna beaivvi!
Ollu lihkku 40 jagi beivviin mii lea golggotmánu 31.beaivvi, ráhkis Márjá!
Golleheajat Golggotmánu 19 b. 2018
Gunhild ja Svein Arne Paulen
Ráhkis muoŧŧá ja unnaoappáš!
Hui hui ollu lihkku 20 jagi beivviin mii dus lea odne 07.09.18.
Ráhkis Mattis ristáhčči <3
Liikká go don leat hui issoras ja mun balan dus, háliidan sáddet dutnje sala dievva riegádanbeaivve dearvuođaid.
Kollektiivajohtolat ovdána Finnmárkkus
2018 kollektiivabaromehter čájeha ahte Finnmárkku kollektiivafálaldat lea rievttes guvlui manname.
Evttoha báikkálaš boraspirehálddašeami
Ovddadusbellodaga sámediggeáirras Arthur Tørfoss evttoha ahte Sámediggi galgá oččodit báikkálaš boraspirehálddašeami.
Leat go dáid áššiid lohkan?
«Spirit in the sky» njunnošis sihke Spotifys ja Youtubes – Dat lea somá ja stuora deaddu
Mánnodaga čájehuvvui ahte lea KEiiNO joavku mii čuojahuvvo buot eanemusat Norgga Melodi Grand Prix lávlagiin, ja eará lávlagat leat olu unnit čuojahuvvon.
Váillaha nuorain gullat dološ juoiganmálle
– Dán áigge luođit sáhttet veahá muittuhit lávlagiid, manadit nu njuolgadit, dadjá eallilan juoigi guhte aitto almmuhan luohteskearru.
Dorvvasta eatnigiela šuoŋaide oktovuođas
Rievtti mielde lea Sárá Márjá Guttorm metállajoavkku lávlu, muhto go oktovuohta badjánii sámevuođa ektui, de lávlugođii fas sámegillii.
Háliida gehččiin boktit iešguđetlágan dovdduid iežas ođđa filmmain
Filbmenoahpu studeanta Sara Beate Eira Persson lea ráhkadan su vuosttaš fikšuvndafilmma. Dál niegada buvttadit guhkesfilmma.
Elsa eallima govvamuitalus
Sápmelaččaid 100 jagi ávvudeami oktavuođas ráhkaduvvui govvamuitalus Elsa Laula Renberg birra. Dál lea dát oaidninláhkai Romssa museas gos maiddái vurkkodit Renberg bearraša goađi.
– Máledettiin lean iežan máilmmis
Birtavárrilaš Linda-Katrine Asbjørnsdatter njuohtá dovdduidis ja jurdagiiddis govaide. Dál lea su dáidda oaidninláhkai Romssas, ja dat addá sihke ilu ja balu dáiddárii.
Servviid ja joavkkuid eahket
Dušše komponista ja buvttadeaddji luohkáin, vuite ovttaskas olbmot dán jagi Sami Music Awards doaluin.
Báhče dušše čieža geatkki
Romssas ja Finnmárkkus lei earri báhčit 30 geatkki, muhto eai báhččon go čieža.
Váillahii sámi beroštumiid lága rievdadeame áššis
FeFo ovddeš stivralahttu ja NSR áirras, Klemet Erland Hætta, váillahii Finnmárkulága rievdadeami ságastallamis plána- ja finánsalávdegotti sámi beroštumiid. – Lei olu fámostallan, lohká son.
– Lean hirbmat ilus
Sápmelaš girječálli, Inga Ravna Eira, lea evttohuvvon oažžut Davviriikkaid Ráđi 2019 girjjálašvuođa bálkkašumi, iežas diktagirjjiin «Ii dát leat dan eana».
Ii mieđa addit válddi sámediggeráđđái nammadit FeFo stivrralahtuid
Sámedikki Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Ronny Wilhelmsen ii mieđit rievdadit Finnmárkkulága dan láhkai, ahte sámediggeráđđi oažžu válddi nammadit stivrralahtuid Finnmárkkuopmodahkii (FeFo).
Finnmárkkus leat váibmokomprešuvdnamašiinnat
Dan botta go ránnjáfylkka ambulánsabargit ja priváhta olbmot čogget ruđa, de lea Finnmárkkubuohcceviessu vuoruhan oastit váibmokomprešuvdnamašiinnaid buot ambulánsaguovddážiidda ja buohcceviesuide.
Beassan «nieidatuvrrahas» loahppajienasteapmái
Sámi nieida Silje Máret Somby lea mielde gilvaleame šaddat jagi 2018 nieidatuvrrahassan, dahje «Årets turjente 2018».
Lágidit «SápmiToo» deaivvadeami
Dáiddadállu lágida «SápmiToo» deaivvadeami. Deaivvadeamis leat dáidda ja servodaga tabuáššit guovddážis.
– Eanandoallošiehtadallamiin ferte boazodoallu váldot vuhtii
Sámedikki ealáhus- ja kulturlávdegotti lahttu John Kappfjell (Bargiidbellodat) oaivvilda ahte eanandoallošiehtadallamiin ferte boazodoallu váldot vuhtii.
Gohččot Stuoradikki bissehit Nussira doaibmalobi
Sosialisttalaš Gurutbellodat lea ovddidan evttohusa mas gohččot Stuoradikki ođđasit meannudit Nussira ruvkedoaibmalobi. Bellodaga jođiheaddji lohká juohke áirasa galgat váldit ovddasvástádusa dán áššis.
– Vuorasolbmot galggaše beassat oasálastit politihkas
Sámedikki vuorrasiidráđđi vuorjašuvvá go unnán vuorrasat leat nominerejuvvon sihkkaris sajiide gieldda- ja fylkkediggeválggaid válgalisttain.
Dál šaddá gávpebohccuid guhkkodat dehálažžan
Boahtte čavčča rájes lea bohccogorudiid guhkkodat dehálaš boazoeaiggádiidda.
Ođđaseamos govat ja videot
«113»-ráidu inspireren háhkat váibmokomprešuvdnamašiinna
Oanehis bottas lea Terje Lilleberg ruhtačoaggin masá jo ruhtadan váibmokomprešuvdnamašiinna Gáivuona ambulánsii. Dat illudahttá stašuvdnahoavdda, muhto su mielas ii galggaše dárbbašlaš ahte priváhta olbmot ostet sidjiide dárbbašlaš rusttegiid.
Uđas lea golmma geardde eambbo Norgga luottain
Stáhta geaidnodoaimmahat dieđiha várrehusa muohtaođđasiidda dán jagi.
Čoaggán masá 600 000 ruvnnu
Davvi-Norgga universitehtabuohcceviesus ii leat ráđđi oastit váibmokomprešuvnamašiinnaid. Danin čoaggigohte ambulánsabargit ruđa ja ulbmil lea oastit rusttegiid miljovnna ovddas.
