DIIMMÁ VUOITI: Diibmá jienastedje Ávvira lohkkit Marion Anne Knutsena jagi sápmelažžan. Son bekkii mediain go ovddidii rabasvuođa seksuála illástemiid birra. Vuorkágovva: Berit Marie Lise Eira
Nammat dán jagi sápmelačča
Ávvir bivdá lohkkiid evttohit dán jagáš sápmelačča.
Published date:
Vuossárga, 20 Skábmamánu, 2017 - 10:35
Updated at:
Ođastuvvon: 20.11.2017 - 10:44
Fáddásánit:
Ávvir lea guokte maŋimuš jagi nammadan daid jagiid sápmelačča. Lohkkit leat jienastan su gean sii oaivvildit leat bures ovddidan sámi.
Ovddit jagiid lea doaimmahus geahččan makkár sápmelaččat leat beaggán daid jagiid, ja evttohan namaid maid lohkkit besse jienastit.
Dán jagi besset lohkkit maid evttohit sin geaid sii oaivvildit ánssášit namahusa «Dán jagi sápmelaš 2017».
Evttot namaid
Mii bivdit lohkkiid evttohit gii jagi 2017 sápmelaš galgá leat.
Dán jagáš sápmelaš galgá beaggán miehtá Sámi, ja soaitá vel viidábut. Sápmelaš galgá bargan buori barggu sámeservodaga ovdii, ja soaitá beaggán mediain iežas barggu dahje rahčamuša oktavuođas.
Sádde evttohusa Ávvirii, mas muitalat manne dát olmmoš ánssáša namahusa. Áigemearri sáddet evttohusa lea juovlamánu 1. beaivvi. Sádde evttohusa dán epoasta čujuhussii: redaksjonen@avvir.no .
Juovlamánu 13. beaivvi almmuhat geat leat evttohasat nammaduvvot dán jagi sápmelažžan, ja dan rájes besset lohkkit jienastit su gean oaivvildit galgat vuoitit.
Lullisápmelaš vuosttaš vuoiti
Dál lea goalmmát háve go Ávvir nammada dán jagaš sápmelačča.
Vuosttaš háve, 2015:s, šattai artista Jon Henrik Fjällgren jagi sápmelažžan.
Dan jagi son lei mielde Ruoŧa Melodifestivalenis, ja goasii beassan Eurovision musihkkagilvui.
Son ovddidii luođi ja erenoamážit lulli-sámi luohtevieruid.
Ovddidii dehálaš ášši
Diibmá šattai Marion Anne Knutsen jagi sápmelaš. Sutnje lei čielga vuoitu, go son oaččui beali jienain.
Knutsen lea Divttasvuonas eret, ja bekkii jagi 2016 olu, go son čuvgehii rohcošemiid Divttasvuonas, mat galget jahkeviissaid dáhpáhuvvan.
Son šattai ovtta ládje ovdagovvan dan áššis, go rahpasit muitalii maid ieš lei vásihan gilážis.
Maŋŋil leat olu áššit boahtán ovdan, muhtun áššit leat dikkis leamaš, eará áššiid leat ain dutkame.
På forsiden nå
Jovsset Ánte Sara ášši: – Eai leat vuollánan, ráđđehusas ain vejolašvuohta jorggihit
Jovsset Ánte Sara ášši: – Eai leat vuollánan, ráđđehusas ain vejolašvuohta jorggihit
Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji Runar Sammol Myrnes Balto ii leat vuollánan vaikko Stuorradikki eanetlohku ii guorrasan maŋidit Jovsset Ánte Sara geahpedangáibádusa.
Suohkanstivrra eanetlohku ii gárron meannudit ášši
Suohkanstivrra eanetlohku ii gárron meannudit ášši
Guovdageainnu suohkanstivračoahkkin biehttalii meannudeames Dáloniid listtu ášši man ovddidedje liigeáššin.
Gearggus vuosttaldit jus lea dárbu
Gearggus vuosttaldit jus lea dárbu
Norgga Sámiid Riikasearvvi ovddeš jođiheaddji ja sámediggeáirras Beaska Niillas lea čuvvon Jovsset Ánte Sara ášši dárkilit, ja lohká iežas gearggusin oassálastit vuosttaldemiide jus lea dárbu.
Mánát ja nuorat vurde ráidun beassat govvidit ovddeš čuoigannástiin
Mánát ja nuorat vurde ráidun beassat govvidit ovddeš čuoigannástiin
Vaikko Marit Bjørgen ii leat šat oaidnimis čuoigangilvvuin, de lea son aŋkke Guovdageainnu čuigiid ovdagovva.
–Doarjaga haga ii livčče sámi musihkka doppe gos dál lea
–Doarjaga haga ii livčče sámi musihkka doppe gos dál lea
– Sámedikki musihkkadoarjagat leat rahpan vejolašvuođaid ollu sámi artisttaide. Muđui eai livčče dál sihke TV:s, buot festiválain ja johtime miehtá máilmmi, dadjá musihkkabuvttadeaddji.
Čielggadit vejolašvuođa registreret sámi etnisitehta
Čielggadit vejolašvuođa registreret sámi etnisitehta
Sápmelaččain álgoálbmogin lea oktasaš vuoigatvuohta oažžut ollesárvosaš dieđuid iežaset dearvvašvuođa birra. Dánlágan máhttu eaktuda sámi etnalašvuođa registrerema dearvvašvuođaregistariin. Danne lea Sámedikki dievasčoahkkin mearridan čielggadit vejolašvuođaid registreret sámi etnalašvuođa Álbmotregistaris ja láhkageatnegahttojuvvon dearvvašvuođaregistariin.
Ruvdnoprinsa galledii Leavnnja
Ruvdnoprinsa galledii Leavnnja
Ruvdnoprinsa Haakon galledii Leavnnja disdaga juovlamánu 12. beaivvi. Su plánas ledje kvenagiella mánáidgárddis, nuorat geain lea álggahanmokta ja fitnodatálggaheaddjit.
Finnmárkkus unnit jávkan
Finnmárkkus unnit jávkan
NAV jáhkká dihto doaimmaid leamaš ávkin unnidit doavtterdieđihuvvon jávkama Finnmárkkus.
Ballá fertet lihkohisvuohta geavvat ovdal go láigoheaddji dahká maidege
Ballá fertet lihkohisvuohta geavvat ovdal go láigoheaddji dahká maidege
Stine Ericson Anti ballá ferte lihkohisvuohta geavvat ovdal go láigoheaddji dáikkiha ja oaidná duođalašvuođa áššis.
–Dehálaš bláđđi mii galgá ain bistit
–Dehálaš bláđđi mii galgá ain bistit
Š Nuoraidmagasiidna lea 25 jagi ja mannan vahkkus ilmmai vel čuođát bláđđi. Váldodoaimmaheaddji dadjá bláđi dehálažžan sámi nuoraide ja vuođđudeaddji illuda go bláđđi ain ilbmá.
Sámi heahte- ja insestaguovddáš heaittihuvvo
Sámi heahte- ja insestaguovddáš heaittihuvvo
Kárášjoga gieldastivrra eanetlohku mearridii vuossárgga heaittihit Sámi heahte- ja inseastaguovddáža Kárášjogas.
Dolkan Guovddášbellodaga njunnoša cuiggodemiide
Dolkan Guovddášbellodaga njunnoša cuiggodemiide
Kárášjoga gielddastivrra Bargiidbellodatáirasa mielas lea beare álki opposišuvnnas cuiggodit posišuvnna. Erenoamážit moaitá son Guovddášbellodaga njunnoša Anne Toril Eriksen Balto.
Juovlamánu 13. beaivi: Firkkal-reaŋga bealká Mortena go lea šlárven
Juovlamánu 13. beaivi: Firkkal-reaŋga bealká Mortena go lea šlárven
Odne gal šaddá Firkkal-reaŋga bealkit Mortena go sáhttá leat nu njuolggočoalli, buot billistan sunno vejolašvuođaid irgálanmárkanis.
