DIIMMÁ VUOITI: Diibmá jienastedje Ávvira lohkkit Marion Anne Knutsena jagi sápmelažžan. Son bekkii mediain go ovddidii rabasvuođa seksuála illástemiid birra. Vuorkágovva: Berit Marie Lise Eira
Nammat dán jagi sápmelačča
Ávvir bivdá lohkkiid evttohit dán jagáš sápmelačča.
Almmuhuvvuon:
Vuossárga, 20 Skábmamánu, 2017 - 10:35
Ođastuvvon:
Ođastuvvon: 20.11.2017 - 10:44
Fáddásánit:
Ávvir lea guokte maŋimuš jagi nammadan daid jagiid sápmelačča. Lohkkit leat jienastan su gean sii oaivvildit leat bures ovddidan sámi.
Ovddit jagiid lea doaimmahus geahččan makkár sápmelaččat leat beaggán daid jagiid, ja evttohan namaid maid lohkkit besse jienastit.
Dán jagi besset lohkkit maid evttohit sin geaid sii oaivvildit ánssášit namahusa «Dán jagi sápmelaš 2017».
Evttot namaid
Mii bivdit lohkkiid evttohit gii jagi 2017 sápmelaš galgá leat.
Dán jagáš sápmelaš galgá beaggán miehtá Sámi, ja soaitá vel viidábut. Sápmelaš galgá bargan buori barggu sámeservodaga ovdii, ja soaitá beaggán mediain iežas barggu dahje rahčamuša oktavuođas.
Sádde evttohusa Ávvirii, mas muitalat manne dát olmmoš ánssáša namahusa. Áigemearri sáddet evttohusa lea juovlamánu 1. beaivvi. Sádde evttohusa dán epoasta čujuhussii: redaksjonen@avvir.no .
Juovlamánu 13. beaivvi almmuhat geat leat evttohasat nammaduvvot dán jagi sápmelažžan, ja dan rájes besset lohkkit jienastit su gean oaivvildit galgat vuoitit.
Lullisápmelaš vuosttaš vuoiti
Dál lea goalmmát háve go Ávvir nammada dán jagaš sápmelačča.
Vuosttaš háve, 2015:s, šattai artista Jon Henrik Fjällgren jagi sápmelažžan.
Dan jagi son lei mielde Ruoŧa Melodifestivalenis, ja goasii beassan Eurovision musihkkagilvui.
Son ovddidii luođi ja erenoamážit lulli-sámi luohtevieruid.
Ovddidii dehálaš ášši
Diibmá šattai Marion Anne Knutsen jagi sápmelaš. Sutnje lei čielga vuoitu, go son oaččui beali jienain.
Knutsen lea Divttasvuonas eret, ja bekkii jagi 2016 olu, go son čuvgehii rohcošemiid Divttasvuonas, mat galget jahkeviissaid dáhpáhuvvan.
Son šattai ovtta ládje ovdagovvan dan áššis, go rahpasit muitalii maid ieš lei vásihan gilážis.
Maŋŋil leat olu áššit boahtán ovdan, muhtun áššit leat dikkis leamaš, eará áššiid leat ain dutkame.
Ovdasiiddus dál
– Vuolggát go mielde sisa?
– Vuolggát go mielde sisa?
Soagŋofárru joavdá Sirbmái ja biilaráidu vuojista nieidda viesu lusa. Biillat eai jáddaduvvo, ja dušše okta olmmái njuike olggos biillas. Dál leat buohkat gealdagasas.
Suoma Sámediggi juolludan 176 000 euro kulturdoaimmaide
Suoma Sámediggi juolludan 176 000 euro kulturdoaimmaide
Sámedikki kulturlávdegoddi jugii lávdegoddečoahkkimis oktiibuot 176 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii.
Ruošša bealde reageren go Norga áigu ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii
Ruošša bealde reageren go Norga áigu ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii
Dál leat Ruošša bealde reageren dasa go Norga lea mearridan ruvkebázahusaid vurket árktalaš vutnii.
Kollektiivajohtolat ovdána Finnmárkkus
Kollektiivajohtolat ovdána Finnmárkkus
2018 kollektiivabaromehter čájeha ahte Finnmárkku kollektiivafálaldat lea rievttes guvlui manname.
Evttoha báikkálaš boraspirehálddašeami
Evttoha báikkálaš boraspirehálddašeami
Ovddadusbellodaga sámediggeáirras Arthur Tørfoss evttoha ahte Sámediggi galgá oččodit báikkálaš boraspirehálddašeami.
Báhče dušše čieža geatkki
Báhče dušše čieža geatkki
Romssas ja Finnmárkkus lei earri báhčit 30 geatkki, muhto eai báhččon go čieža.
Váillahii sámi beroštumiid lága rievdadeame áššis
Váillahii sámi beroštumiid lága rievdadeame áššis
FeFo ovddeš stivralahttu ja NSR áirras, Klemet Erland Hætta, váillahii Finnmárkulága rievdadeami ságastallamis plána- ja finánsalávdegotti sámi beroštumiid. – Lei olu fámostallan, lohká son.
Evttohuvvon Davviriikkalaš Ráđi 2019 girjjálašvuođa bálkkašupmái
– Lean hirbmat ilus
– Lean hirbmat ilus
Sápmelaš girječálli, Inga Ravna Eira, lea evttohuvvon oažžut Davviriikkaid Ráđi 2019 girjjálašvuođa bálkkašumi, iežas diktagirjjiin «Ii dát leat dan eana».
Ii mieđa addit válddi sámediggeráđđái nammadit FeFo stivrralahtuid
Ii mieđa addit válddi sámediggeráđđái nammadit FeFo stivrralahtuid
Sámedikki Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Ronny Wilhelmsen ii mieđit rievdadit Finnmárkkulága dan láhkai, ahte sámediggeráđđi oažžu válddi nammadit stivrralahtuid Finnmárkkuopmodahkii (FeFo).
Finnmárkkus leat váibmokomprešuvdnamašiinnat
Finnmárkkus leat váibmokomprešuvdnamašiinnat
Dan botta go ránnjáfylkka ambulánsabargit ja priváhta olbmot čogget ruđa, de lea Finnmárkkubuohcceviessu vuoruhan oastit váibmokomprešuvdnamašiinnaid buot ambulánsaguovddážiidda ja buohcceviesuide.
Beassan «nieidatuvrrahas» loahppajienasteapmái
Beassan «nieidatuvrrahas» loahppajienasteapmái
Sámi nieida Silje Máret Somby lea mielde gilvaleame šaddat jagi 2018 nieidatuvrrahassan, dahje «Årets turjente 2018».
Lágidit «SápmiToo» deaivvadeami
Lágidit «SápmiToo» deaivvadeami
Dáiddadállu lágida «SápmiToo» deaivvadeami. Deaivvadeamis leat dáidda ja servodaga tabuáššit guovddážis.
– Eanandoallošiehtadallamiin ferte boazodoallu váldot vuhtii
– Eanandoallošiehtadallamiin ferte boazodoallu váldot vuhtii
Sámedikki ealáhus- ja kulturlávdegotti lahttu John Kappfjell (Bargiidbellodat) oaivvilda ahte eanandoallošiehtadallamiin ferte boazodoallu váldot vuhtii.
