SEARVVA DON GE: Dá lea govva buot oasálastiin dán rádjai, searvva don ge oaggungilvui. Priváhta govat.

Oaggun­gilvvu maŋi­muš vahkku: Dus leat stuorra vejolaš­vuođat vuoitit

Dál álggii maŋimuš vahku Ávvira oaggungilvvus ja dus leat stuorra vejolašvuođat vuoitit bálkkašumi, go eai leat olusat oasálastán. Luossagilvvus leat moadde oasálasti ja sáivagilvvus lea measta beare viežžalit skeaŋkakoartta.

15:40 Suoidnemánu 24. beaivi 2017
Ođastuvvon: 24.07.2017 - 15:42

Mannan vahku vuoiti lea min vuosttaš almmáiolmmoš gii gilvala ja danin vuosttaš luossagonagas, ja mánáidgilvvu vuoiti gottii sáiddi iežat riegádanbeaivvis.

Dán vahku lea maŋimuš vejolašvuohta oasálastit Ávvira oaggungilvui, ja leat maiddái stuorra vejolašvuođat vuoitit. Sivva lea go eai leat nu olusat oasálastán.

Luossagilvvus leat buohkat mielde vuorbádeamis vuoitit 5000 ruvdnosaš skeaŋkakoartta, ja dán rádjái eai leat go njealjis oasálastán luossagilvui. Dán njealljásis lea juohkehaččas 25 proseantta vejolašvuohta vuoitit 5000 ruvdnosaš skeaŋkakoartta.

Sádde don maid sisa gova luosas maid gottát, ja don leat dalle maiddái mielde go vuorbádat vuoiti suoidnemánu 31. beaivái diibmu 24:00.

 

Sáivagilvu

Sáivagilvvus fas ii leat oktage sádden gova čuovžžas. Dat gii sádde gova midjiide stuorámus čuovžžas vuoitá 2500 ruvnnoš skeaŋkakoartta man ISAN skohterfitnodat ruhtada.

Dát lea dego nuvttá ruhta, jus beare sáddestat gova čuovžžas man leat goddán dán geasi, de vuoittát. Jus ii oktage eará sádde gova stuorát čuovžžas dán vahkku.

Jus háliidat vuoitit stuorámus rávdduin, de gal lea veaháš váddásut, go stuorámus goddon rávdu dettii olles 4,9 kilo. Son gii sádde gova stuorámus rávddus ovdal go vuorbádat, vuoitá 2500 ruvnno árvosaš skeaŋkakoartta man ISAN skohterfitnodat ruhtada.

 

Vuosttaš luossagonagas

Ovddit vahku luossagilvvu vuoiti ja luossagonagas lea Mikkel Anders M. Eira gii gottii 10,5 kilosaš luosa dolgevuokkain Álttájogas, ja guollelihku vuoiti lea 5-jahkásaš Olav Amund Eira gii gottii 1,4 kilosaš sáiddi mearas. Ávvir sádde sudnuide vuoittu.

Mikkel Anders M. Eira vuoitá luossagonagasa gaibagahpira, ja Olav Amund Eira fas vuoitá oaggunstákku man FeFo ruhtada.

Eira lea vuosttaš almmáiolmmoš gii oasálastá luossagilvvus, ja maiddái min vuosttaš luossagonagas dán jagi. Jus eambbosat eai oasálastte, de son gilvala golmma nissonolbmo vuostá go vuorbádat suoidnemánu 31. beaivvi.

Buohkat geat leat searvan gilvui, leat mielde vuorbádeamis mas vuoitá 5000 ruvnno árvosaš skeaŋkakoartta. Luosa deaddu ii váikkut moktege vuorbádeapmái.


Mikkel Anders M. Eira lea dán jagáš vuosttaš luossagonagas. Priváhta govva.
 

Gottii guoli riegádanbeaivvis

5-jahkásaš Olav Amund Eira lei oaggumin bastevuokkain Olgolis, Návuonas go gottii stuorra sáiddi.

Son čállá ahte dáhpáhuvai iežat riegádanbeaivvi, ja lei dego riegádanbeaiskeaŋka. Olav Amund Eira ii háliidan gal háleštit Ávvira journalisttain telefovdnas, muhto sáddestii SMS.

– Hui somá lei goddit guoli mearas. Lean moatte háve ovdal goddán moadde sáiddi. Ovddet beaivvi nisttihin mearralussii vuokka, botkii gártni go debbuid sisa manai. Mun áiggun Ánte Juhána mielde vuolgit luosaid bivdit, loahpaha Olav Amund Eira.


Olav Amund Eira gottii sáiddi iežas riegadanbeaivvis. Priváhta govva.

Oasálastte don maid

Sávvamis dán vahkku sáddet don maid gova guolis man leat goddán.

Guollelihku gilvui sáhtát sáddet gova makkár guolis háliidat, muhto fertet leamen gaskal 2 ja 12 jagi boaris.

Dássážii leat guđas oasálastán guollelihku gilvui, ja danin lea oalle stuorra vejolašvuohta vuoitit 1500 ruvnno árvosaš skeaŋkakoartta vuorbádeamis. Dat gánnáha geahččalit.

Loga eambo oaggungilvvu birra dás.

Fáddásánit
Guoimmuheapmi

På forsiden nå