Válgabiire: Åarjel Saepmie
Bellodat: NSR
Namma: Thomas Åhren
Ahki: 51
Siviiladilli: Náitalan
Bargu ja oahppu
Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?
– Barggan dál teknihkalaš ja opmodaga ráđđeaddin, Aajrie suohkanis.
Eatnigiella/ giella
– Dárogiella.
Politihkalaš duogáš
Guđiid bellodagaid leat don ovddastan? Leat go leamašan sámediggeáirras?
– Lean leamaš aktiiva Sáminuoras ja SSR:s ja iešguđet sámeservviin Ruoŧa bealde. Leamaš aktiiva NSR:s 2013 rájes. Válljejuvvon Sámediggái 2013:s ja ožžon vejolašvuođa čohkkát Sámediggeráđis man jođihii dalá presideanta Aili Keskitalo.
Váibmoáššit
Guđiid áššiide áiggut bidjat fokusa?
– Sámi vuođđoealáhusaid vuoigatvuođat gávdnot ja ovdánahttit iežaset eavttuid mielde, dat mearkkaša ahte eai šat gáržžiduvvo guohtun- ja guolástanguovllut, báikkálaš boraspirehálddahus mii vuhtii váldá sámi guohtunealáhusaid, riekti viežžat garraduodjeávdnasiid ja olu eará. Seammás lea dehálaš gievrudit sámi kulturealáhusaid. Lullisámi guovlluin lea boazodoallu čiehkageađgi ealas ja gievrras sámi servodahkii, gos sihke kultuvra ja giella ovdánahtto. Vaikko it leat aktiiva boazodoalus, de aŋkke iežat identitehta viežžá fámuid sámi servodagas. Dat lea mii mis lea ja die lea gokko mii leat earáláganat go stuoraservodat min birra. Danin lea dehálaš hukset viidásit gievrras sámi servodaga mas boazodoallu lea guovddáš čuokkis.
Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin man Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?
– Vuoigatvuođat geavahit ja hálddašit eana- ja mearrabirasresurssaid.
Čilge manne/manne eai galggaše minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?
– Vuoi sáhttá dohkkehit ruvkedoaimma, de fertejit guokte vuođđudeaddji dili leat sajis. Vuosttaš lea ahte ođđa ruvkedoaibma ferte ožžon saji ovtta ovdagihtii friija ja dieđihuvvon miehtan sámi vuođđoealáhusain (boazodoallu, guolásteapmi, eanandoallu). Dát ii sisttisdoala dušše miehtama nu ahte ii gáibiduvvo kompensašuvdna ja vuoitojuohkin lassin plána mo guovlu galgá ealásmahttit fas vai sáhttá geavahuvvot dasa masa álgoálggus lei biddjon. Nubbi lea ahte doaibma sáhttá doaimmahuvvon nu ahte ii áitte birrasa. Jus dát eai leat sajis, de ii sáhte ruvkedoaibma dohkkehuvvot.
Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?
– Dálá boazodoallopolitihkka ii doaimma. Vuođđováttisvuohta lea ahte dat detáljareguleren doalvvuha dan jápmimii. Dát vásihuvvo dego stáhta oaidná boazodoalu okta «knetofsvirksomhet» ja danin fertejit reguleret juohke unnimus detáljja. Vuogit mo hálddašit boraspire lea buorre duođaštus dasa. Vuohki mo oaidná areálahálddašeami lea fas eará – diktet sápmelaččaid boazodoaluin bargat guovllus dassážii go mii dárbbahit guovlluid dasa mii lea deháleabbo. Dán duogážis de oainnán mun deháleamos áššin ovddasguvlui lea bargat boazodoalu riektevuođu ovddas ja sihkkarastit ahte boazodoallu oažžu vejolašvuođa ovdánahttit iežas eavttuiguin. Dát mielddisbuktá maid vejolašvuođa báikkálaš hálddašeapmái, earret eará boraspiriid. Boraspiret fertejit hálddašuvvot nu ahte leat dássálaga luondduin ja sámi vuođđoealáhusaiguin.
Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit ealáhusas/ álgit ealáhussii?
– Dás lea eanemusat sáhka ekonomalaš gaskaoamit unnaskálá doaimmain mat dárbbahit máŋga juolggi maid alde čuožžut. Dat movttiidahttá geahččat ođđa vugiid mo lassánahttit sisaboađu eanandoalus. Ferte várra movttiidahttit eambbo reidet ieš, áinnas ovttasbargat nuppiin.
Mii lea dat stuorámus hástalus guolástusealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?
– Ahte lea nohkka guolit oažžut buori áigáiboađu sámi guolástusdoaimmas. Dát mearkkaša ahte ferte sirdit eriid stuora fatnasiin smávit riddobivdofatnasiidda. Ja dás ferte maid báikkálaš dahje regionála hálddašeapmi guolleresurssain.
Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?
– Oažžut realiserejuvvot evttohusaid giellalávdegotti NOU váibmogiela birra.
Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?
– Bargosajiid máŋggabealálaš guoddevaš ealáhuseallimis ja doaimmain.
Guđe ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?
– Áššit main ráđđehus dahje duopmostuollu lea gávnnahan ahte ii sáhte dušše njuiket sámiid vuoigatvuođaid badjel, ovdamearkan bieggafápmu Kalvvatnan ja Fálesnuori guovllus, Girjasmål Ruoŧa bealde ja Jovsset Ante Sara duopmu.
Beroštumit
Makkár astoáigedoaimmat leat dus?
– Dat mus livčče galgan leat.
Mii lea dat stuorámus man leat vásihan eallimis?
– Dat leat go mu guokte nieidda riegádeigga. Lea earenoamáš beassat leat mielde go eallin álgá.
Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?
– Vuolggán várrái dakkár báikái gos mobiila ii doaimma. Dehálaš oažžut vejolašvuođa luvvet iežan barggus ja dan virtuála eallimis. Ahte mobiila heaitá doaibmamis gal lea dušše buorre.
Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?
– Gávdnojit olu stuora sáŋgára geaid lunddolaččat livččen oaidnán buorren kandidáhttan dasa. Muhto mun válljen iežan guokte nieidda iežan stuora ovdagovvan. In sáhte muitit ahte lei nie moalkái bajásšaddat iežan nuorravuođaáiggis nu mo dál orru. Dilis go buohkat skuvllain eará aktevrraide galget doarjut nuoraid vai oidnet sin doaimmahusa dego deháleamosin, nu ahte mun hervvošan nuoraid geat nagodit stivret iežaset čađa dán áigodaga eallimis.
