Bajimusas listtus leat Henrik Olsen, Sandra Márjá West ja Niko Valkeapää. Preassagovva.

Gáise­guovllu válga­biirre NSR-listu sámedigge­válggaide

Gáiseguovllu válgabiire beasai válljet máŋga buori evttohasa gaskkas go ráhkadedje válgalisttu. Njukčamánu mearridedje geat ovddidit NSR listtu Gáiseguovllus sámediggeválgii.

14:56 Njukčamánu 16. beaivi 2017
Ođastuvvon: 13.06.2017 - 13:38

Bajimusas listtus leat Henrik Olsen, Sandra Márjá West ja Niko Valkeapää.

 

NSR-Henrik bajimusas

Gáivuotnalaš Henrik Olsen (46) lea bajimusas NSR Gáiseguovllu válgalisttus.

Son lea mannan áigodaga leamaš Sámediggeráđis ja sus lei ovddasvástádus kultuvrra ja dearvvašvuođa ovddas.

Henrik Olsen lea beaivválaš jođiheaddji Davvi álbmogiid guovddážis Olmmáivákkis, ja son lea guhká leamaš mielde Riddu Riđđu festivála barggus.

– Dehálaš politihkalaš áššit munnje leat nannet sámi dáidda- ja kulturservviid, buorit giellaoahpahanvuogit mánáide ja nuoraide, ja ahte rivttiid čielggadeapmi guovlluide lulábealde Finnmárkku biddjojuvvojit johtui, muitala Olsen gii maid berošta sámi perspektiivva dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas.

Gáiseguovllu válgabiire

Gáiseguovllu válgabiires leat dát suohkanat: Gáivuotna, Omasvuotna, Ivgu, Gálsa, Romsa, Báhccavuotna, Málateatnu, Beardu, Leaŋgáviika, Birgi, Doasku, Ránáidsuolu ja Ráisavuotna Romssa fylkkas.

Gáiseguovllu válgabiires leat vihtta mandáhta 2017 sámedikki válggain.

 

Nuorra nanu nubbin evttohas

26-jahkásaš Sandra Márjá West, gii lea Romssas ja Gáivuonas eret, lea nubbin listtus.

Son lea ovdal leamaš Sámedikki dievasčoahkkinjođihangottis, válgalávdegottis ja bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegottis maŋemuš áigodagas.

2016:s válljejuvvui son NSR riikkastivrii.

West váibmoášši lea sámegiella ja duodji.

– Áiggun vuoruhit boahtteáiggi mas sámegiella lea gievra, ja ahte buot sámi mánát ožžot dan oahpahusa man sis lea riekti oažžut. Sápmi dárbbaša eanet sámi giellageavaheddjiid ja giellabargiid, lohká Sandra Márjá West.

West lea oahpahusa váldán duojis, ja lea dál oahpahallame šaddat gollečeahppin. Sus lea maid ruoššaoahpahusas bachelor ja lea guhká bargan Riddu Riđu veagas.

 

Artista geas lea viiddis politihkalaš máhttu

Eanodatlaš Niko Valkeapää (48 jagi) orru Romssas dál, son lea dovddus artista ja sus lea politihkalaš barggus máhttu.

Gávcci jagi lea leamaš mielde Sámiráđi kulturlávdegottis.

Son lea 18 jagi bargan oahpaheaddjin ja lea dál lohkame eamiálbmotoahpu Davvi-Norgga universitehtas Romssas.

Son berošta skuvlapolitihkas, kultuvrras ja sámegielas.

 

 

Gáiseguovllu válgabiirre NSR-listu dámediggeválgii

1 Henrik Olsen 1970 Beaivválaš jođiheaddji / Gáivuotna

2 Sandra Márjá West 1990 Studeanta / Romsa

3 Niko Valkeapää 1968 Musihkkár / Romsa

4 Karen Anette Anti-Oskal 1972 Boazodoalli / Málat-eatnu

5 Vidar Andersen 1978 Vuosttaškonsuleanta / Romsa

6 Ane-Alis Vatne Johansen 1990 Giellabargi / Omasvuotna

7 Ánte Siri 1984 Diehtojuohkinráđđeaddi / Romsa

8 Viktor Bomstad 1992 Musihkkár / Omasvuotna

9 Marit Anne Hauan 1955 Dutki / Romsa

10 Rolf Johansen 1954 Oahpaheaddji / Ivgu

På forsiden nå

Muhto sátnejođiheaddji lohká lea bággu árvvoš­tallat heaittihit skuvlla jus ráđđehus joatká seamma politih­kain vel ovtta jagi.

Ráđđehusa lassebušeahtas evttohit 200 000 euro soabadankommišuvnna álggaheapmái.

Okta olmmoš lea váidon Čáhcesullos go lea vuodján lobiheamet biillain oktan gálvojorriin.

Kárášjogas lágiduvvojit dán skápma gielladikšundeaivvadeamit, ja vuosttaš deaivvadeamis lea sáhka dovdduin ja sániin mat gullet daidda.

Kárášjoga ráđđealmmái lea fuolas ja evttoha earret eará heaittihit virggiid gokčan dihtii gieldda stuorra eanetgeavaheami.

Bane Nor ii diehtán sii leat rihkkon lága go togastašuvnnain eai leat sámegillii šilttat. Dál lohpidit njulget dán.

Kåven ballá ahte NSR ja Bb eai mieđaše dássádahttinmandáhttaortnegii:

Davvikalohttaálbmoga (NORD) njunuš ballá ahte NSR ja Bb eai manaše mielde rievdadit válgaortnega nu ahte dássádahttinmandáhtat livčče sámediggeválggas, go de šattašii sidjiide heajut dilli go dál lea. – Fápmu sirdašuvašii, ja dasa eai gal mieđit sii, lohká son

Lea vuosttaš geardde go dáidaga ja doaimmaid guorahallet ná máŋggabealagit, čállá Giellagas Instituhta dutkidoavttir preassadieđáhusas.  Doaimmaheaddjit Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää, sávvaba, ahte ođđa girji rahpá geainnuid ja inspirere ođđa dutkamušaide.

Fieddara, Lákkonjárgga, Skárfvákki ja Bassevuovddi boazodoallit leat guokte vahkku leamaš dikkis gos dáistalit Statnett vuostá. Boazosámit ballet ahte jiehtanaslinjá duvdila sin eret ealáhusas. Dál lea duopmáriid duohken mearridit lea go konsešuvdna lágalaš.

Risttalaš sálm­mat mat muittuhit luođi, galget seailluhuvvot ja čállot girjái.

Dál leat fas ráhkkanišgoahtime boahtte jagáš UKM:i. Kárášjoga UKM gulahallanolmmoš, John Arvid Johnskareng, sávvá ahte dán jagi lea stuorát beroštupmi musihkkii go maŋemus áiggiid lea leamaš.

Diibmá buohccájedje masá 33 000 norgalačča borasdávddain. Maŋimuš viđa jagis leat borasdávdabuohccit lassánan.

TV-akšuvdna čokkii olles 217,7 miljovnna ruvnno UNICEF bargui veahkehit oahpu addit mánáide geat leat vásihan soađi ja soahpameahttunvuođa. Norgga fylkkain attii Finnmárkku njealjádin eanemus ruđa ássiidlogu vuođul, bajimusas Finnmárkkus lei Ákŋoluovtta gieldda, ja vuolimuš lei Guovdageaidnu gielda.

 Vibeke Larsen ja ráđđelahttu Mariann Wollmann Magga leaba guktot ohcan Sámedikkis oažžut maŋŋábálkká máksot.