Sámeparlameantarihkkárkonferánssa oasseváldit Tråantes deaivvadedje ja bukte cealkámuša. Govven: Sven Erik Knoff.

Duohtavuohta ja soabadeapmi sámi álbmoga várás

Sámeparlamentarihkkárat vurdet ahte duohtavuođa ja soabadanproseassaid ulbmil lea suokkardit ja duođaštit historjjálaš vealaheami ja vuoigatvuođaid rihkkumiid. Loga cealkámuša konferánssas dás:

09:49 Guovvamánu 09. beaivi 2017

Sámeparlamentarihkkárkonferánsa, čoagganan Tråantes guovvamánu 7. beaivvi 2017 meannudii fáttá duohtavuohta ja soabadeapmi sámi álbmoga várás ja cealká čuovvovačča:

 

Mii čujuhit ahte sámiin go lea sierra álbmot ja eamiálbmot, sihke našunála ja rájárasttideaddji perspektiivvas, lea iešmearridanvuoigatvuohta ja lea vuoigatvuohta dovdat iežaset historjjá, eallit sámi álbmogin, ja mearridit sin iežaset ovdáneami ja vuoruhemiid;

 

Mii deattuhit ahte sámit lea okta álbmot geat ásset stáhtain Norga, Ruošša, Ruoŧŧa ja Suopma, geat iešguđege dásis leat leamaš, dahje ain leat, gártan vásihit assimilašuvdnaproseassaid guoskevaš stáhtain ja maid sámi álbmot ja siviila servodat atnet fuotnin našunála ja riikkaidgaskasaš dásis;

 

Mii deattuhit ahte guoskevaš stáhtaid assimilerenproseassat leat čuohcan sámiide oktasaččat ja individuála dásis sihke našunála ja rájárasttideaddji perspektiivvas, go lea okta álbmot, eamiálbmot ja veahádat, rastá geografiija, agi, sohkabeali ja indiviidat geain leat sierra dárbbut, ja siviila, politihkalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja sosiála vuoigatvuođasurggiid siskkobealde;

 

Mii deattuhit ahte mii eat vel ge leat olahan duohta dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa sámi álbmoga ja majoritehta álbmoga gaskka guoskevaš stáhtain;

 

Mii čujuhit ahte stáhta assimilerenpolitihkka sámi álbmoga guovdu lea hehtten ovdáneami ja duohta dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa juksama sámi álbmoga ja muđui siviila servodaga gaskka báikkálaččat, nationála dásis, guovlulaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaš dásis;

 

Mii čujuhit viidáseappot ahte lea dárbu álggahit kultuvrralaččat heivvolaš proseassaid, mii dáhkida sámi áššedovdamuša maiguin buktit albmosii ja duođaštit historjjálaš ja dálá assimilerenproseassaid ja -politihka sámi álbmoga guovdu ja makkár váikkuhusat dain proseassain ja politihkas lea leamaš ja lea sámiide ovddeš, dálá ja boahttevaš buolvvaide. Jus galgá joksat soabadeami, de fertet vuos čađahit duohtavuođaproseassa.

 

Mii čuoččuhit ahte dohkkeheamis, dovddasteamis ja soabadeamis ii leat sáhka dušše sápmelaččaid ja majoritehta álbmoga gaskavuođas, muhto seamma ollu das ahte dohkkehit ja dovddastit ahte assimileren váikkuhii iešguđet sápmelaččaid ja servodagaid iešguđet láhkái. Mii dárbbašit eanet rabasvuođa sápmelaččaid ja sámi báikegottiid máŋggabeallásaš ja iešguđetlágán vásihusain, muitalusain ja duohtavuođa čilgehusain assimilerema ja otná duohtavuođa ektui;

 

Mii oaidnit ahte deaŧalaš lea álggahit soabadanproseassaid mat buhtadit daid negatiivvalaš váikkuhusaid ja ovdáneami mat leat čuohcan sámi álbmogii, sihke oktasaččat ja individuála dásis, assimilerenproseassaid bokte. Mii vuordit ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa maid dagaha buhtadeami sámi álbmogii ;

 

Mii mearridit kártet jo álgán duohtavuohta- ja soabadanproseassaid ja doarjut daid.

 

Mii ávžžuhit guoskevaš stáhtaid, ovttasráđálaččat soahpat vugiid ja eavttuid iešguđet sámedikkiin, álggahit duohtavuođa ja soabadanproseassaid, maidda searvan ovttaskas olbmuide galgá leat eaktodáhtolaš ja sidjiide galgá addit vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjaga, ja ahte mii bidjat doarvái olmmošlaš, teknihkalaš ja ruđalaš návccaid dákkár bargui;

 

Mii čujuhit Canada duohtavuohta ja soabadanlávdegotti bargui ja dán barggu bohtosiidda ja čuovvoleapmái našunála dásis ja álgoálbmogiid gaskkas, mii máŋgga dáfus lea buorren ovdamearkan ja mállen maiddái boahttevaš sámi duohtavuođa ja soabadanproseassaide sámi guovlluin ja davviriikkain;

 

Mii geatnegahttit iežamet juohkit dieđuid duohtavuođa ja soabadanproseassaid ovdáneami birra, ja váikkuhit dan ahte dán lágan proseassat álggahuvvojit nationála dásis, ja rájáid rastá gokko lea dárbu;

 

Mii vuordit ahte duohtavuođa ja soabadanproseassaid ulbmil lea suokkardit ja duođaštit historjjálaš vealaheapmi ja vuoigatvuođaid rihkkumiid, čilget mot dát váikkuhit sámi álbmogii ja min servvodagaide dálá dilis ja evttohit mot sáhtašii buoridit oktavuođa gaskkal sámiid ja stáhtaid ja sámiid gaskkal siskkáldasat;

 

Mii vuordit maiddái ahte duohtavuođa ja soabadanproseassaid boađusin livččii ahte stáhtaid ovddasteaddjit váldet ovddasvástádusa ja ovttasráđiid sámedikkiiguin nannejit sámiid sajádaga álbmogiin davviriikkain;

 

Mii čuoččuhit ahte jos mii galgat juksat duohta dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa, de fertejit riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon ja čadni olmmošvuoigatvuođat ja álgoálbmotvuoigatvuođat gudnejahttojuvvot ja searvvahuvvot báikkálaččat, nationála dásis, guovlulaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaš dásis, erenomážit eamiálbmotjulggaštus;

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.
Fáddásánit
Ođđasat

På forsiden nå

Guovdageainnu suohkan leat mearridan dál goas dán jagáš lodden šaddá.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:50 Miessemánu 24. beaivi 2017

Finnmárkku boanddat ledje maid searvan miellačájeheapmai Oslos maŋŋebárgga. Sii vuosttaldit ráđđehusa árvalusa ahte geahpedit boanddaid dietnasa.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:16 Miessemánu 24. beaivi 2017

Geaidnopolitiijat leat dárkkistan leahtu biillain Girkonjárgga guovddážis.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:21 Miessemánu 24. beaivi 2017

36-jahkásaš dorvoohcci, Rwandas eret, lea Davvi-Romssa diggegottis dubmehallan 13 jagi giddagassii go lea niibbiin goddán iežas ovddeš moarsi diimmá geasi.

Almmuhuvvon odne, dii. 12:05 Miessemánu 24. beaivi 2017

Orohat 22 boazodoalli Nils Mathis M. Sara ii ožžon báhčinlobi báhčit guovžža mii lea speadjan Šuoššjávrri lulábealde. Oktiibuot son lohká massán logenár miesi dan maŋemus áiggi.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:17 Miessemánu 24. beaivi 2017

Boahtte vahkkoloahpas galgá Deanu nieida heaibut Davviriikkaid meašttirgilvvuin, ja leat alla vuordámušat sutnje.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:10 Miessemánu 24. beaivi 2017

June Sommer Strask lea geahččalan feara makkár ámmáhiid ovdal go čálligođii girjjiid. Dál almmuha ođđa mánáidgirjji man lea gohčodan «Giegačivga Filius».

Almmuhuvvon odne, dii. 09:50 Miessemánu 24. beaivi 2017

Johan Mikkel Bongo lea dál Manchesteris gos terrordáhpáhus lei ikte. Son ja su olbmát áigot dál doalahallat veahá olggobealde gávpotguovddáža, várrogasvuođain.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:27 Miessemánu 23. beaivi 2017

Sosialisttalaš Gurutbellodaga Kirsti Bergstø doarju Sámi oahpahusfierpmádaga apealla odne, mainna čalmmustahttet sámegieloahpahusa dili. – NetSam bargá dehálaš áššiin, lohká stuoradiggepolitihkkár.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:23 Miessemánu 23. beaivi 2017

Stuoradiggi mearridii mánnodaga čađahit máŋga doaimma mat buoridit árgabeaivvi skuvllas ja bisseha givssidemiid. Okta doaimmain lea ásahit givssidanáittardeaddji buot Norgga fylkkaide.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:14 Miessemánu 23. beaivi 2017

Vihtta sámi dáiddára servet riikkaidgaskasaš dáiddačájáhussii «Documenta 14» Kasselis Duiskkas. – Čájáhus addá áidnalunddot vejolašvuođa gaskkustit sámi dáidaga riikkaidgaskasaččat, dadjá sámediggepresideanta Vibeke Larsen, gii searvá čájáhussii geassemánus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 13:35 Miessemánu 23. beaivi 2017

Sihke Guovdageainnu ja Nordys dievdojoavkkus lea čiekčan lávvordaga.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:43 Miessemánu 23. beaivi 2017
TERROR MANCHESTERIS:

Manchestera politiijain lea stuora dutkan jođus maŋŋil go iešsorbmenbomba bávkkehii konseartaviesus. Unnimusat 22 olbmo jápme dáhpáhusas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:05 Miessemánu 23. beaivi 2017
Sanner čuovvola Larsena ávžžuhusa:

Divttasvuonas lea heahtedilli, oaivvilda gieldaministtar, ja bovde čoahkkimii gos ságastallet movt Divttasvuona áššiid galgá čoavdit ja čuovvolit.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:30 Miessemánu 23. beaivi 2017