Helge Andre Njåstad (Ob) ovttas André N. Skjelstadain (Gb) ja gielddaministariin Jan Tore Sanneriin (O) go almmuhedje ođđa sisaboahtovuogádaga mannan duorastaga. Govven: Tore Meek / NTB scanpix

Gievrudit suohkaniid mat časket oktii eará suohkaniiguin

Ráđđehusbellodagat ja Gurutbellodat leat šiehttan ođasmahttit suohkaniid sisaboahtovuogádaga vai buorebut hálddašit suohkanođastusa.

13:33 Cuoŋománu 27. beaivi 2016
Ođastuvvon: 27.04.2016 - 15:11

Gurutbellodat, Olgešbellodat ja Ovddádusbellodat leat šiehttan ođđa sisaboahtovuogádaga suohkaniidda. Mannan duorastaga ovdanbuktojuvvui ortnet.

– Ođđa sisaboahtovuogádagain sihkkarastit buriid ja dássásaš bálvalusaid miehtá Norgga, seammás go fállat buoret seavtti suohkaniidda mat oktiičasket. Suohkanat mat háliidit leat unnin, eai oaččo bálkká dan ovddas, dadjá Stuoradikki gieldda- ja hálddahusjoavkku jođiheaddji Helge Andre Njåstad (Ovddádusbellodat).

 

Ráđđehusbellodagaid šiehtadus ovttas Gurutbellodagain lea seamma maid ráđđehus ovddidii gulaskuddančállosis, muhto mielddisbuktá ahte buorit áigumušat suohkanođastusas šaddá vel buorebun máŋgga oasis.

 

Regiovnnalaš deaddu:

200 miljovdnasaš doarjjavuogádat ásahuvvo suohkaniidda main lea stuorimus deaddu ovtta regiovnnas. Ortnet lea suohkaniidda main leat badjel 9 000-10 000 ássi ja vel eanet go dat.

 

Infrastruktuvrra doarjjaortnet:

Suohkanat mat leat oktiičaskán sáhttet ohcat doarjaga infrastruktuvrra buorideapmái. 2016 stádabušehttii biddjui 50 miljovnna ruvnno, ja 2017:s galgá ruhtasupmi vel lasihuvvot.

 

Vuođđodoarjja:

Evttohuvvo ahte suohkanat, mat válljejit bissut unna suohkanin, eai sáhte hálddahusa lassigoluid dihte sáddet rehkega eará suohkaniidda Norggas.

Buot suohkanat ožžot 13,3 mill ruvnno vuođđodoarjaga mii manná hálddahussii, vaikko man ollu dahje unnán ássit leat suohkanis. Ođđa sisaboahtovuogádaga šiehtadusas sáhttet suohkanat, main leat stuora gaskkat eai ge leat iešdáhtolažžan unnit, fertejit maid oažžut olles vuođđodoarjaga. Suohkanat, mat leat eará čoahkkebáikkiid lahka, ja mat háliidit bissut unna suohkanin, eai oaččo nu ollu vuođđodoarjaga – muhto buot suohkanat ožžot unnimusat 50 proseantta vuođđodoarjagis (6,6 mill ruvnno 2016:s).

 

Suohkanat, mat oktiičasket eará suohkaniin ođastusáigodagas, ožžot ollislaš vuođđodoarjaga dassážii go leat oktiičaskán ovttain dahje máŋggain suohkaniin. Ortnet lea sierra dan áiggi dassážii go oktiičaská eará suohkaniin. Dan maŋŋel ožžot sii juogadandoarjaga (inndelingstilskudd) dálá sisaboahtovuogádaga vuođul, ođastusdoarjaga ja ovttaháválašdoarjaga. Ruđat, mat báhcet vuođđodoarjagis suohkaniid hálddahusaide, manná ruovttoluotta suohkaniidda miehtá Norgga. Ráđđehus heiveha unnit ruđa mannat háldahusaide ja baicce buoridit suohkaniid čálgofálaldaga.

Stuorit oassi suohkaniid sisaboađuin juhkkojuvvo juohke ássi nammii ja unnit oassi juohke ráđđevissui/suohkanvissui. Ođđa ortnet šaddá eanet vuoiggalažžan go suohkanat miehtá Norgga ožžot seamma vejolašvuođa fállat buriid bálvalusaid ássiide. (Evttohus lea seamma go gulaskuddanevttohusas).

 

Smávvasuohkandoarjja:

Smávvasuohkandoarjja ii galgga šat leat dego bálkkašupmin dan dihte go suohkan lea unni, muhto galgá doaibmat suohkaniidda main leat báikkálaš hástalusat ealáhusa, ássiidválddahallama ektui ja eará.

 

Guovllusuohkanat:

Suohkaniin miehtá riikka galget leat vejolašvuođat fállat buriid bálvalusaid ássiide. Šiehtadusa sisdoalus čuožžu ahte suohkanat, main leat lassigolut guhkes báikkálaš gaskkaid dihte bálvalusaid ektui, galget ain oažžu buhtadeami. Suohkanat galget ain beassat doalahit mánáidgárddiid, skuvllaid ja ruovttubálvalusa báikkiin gos olbmot ásset.

 

Doaimmat:

Stuorát suohkanat sáhttet váldit badjelasaset eanet doaimmaid. Geahččalanortnega bokte ožžot suohkanat muhtin doaimmaid NAV:s. Ráđđehus áigu ovddidit evttohusa, muhto bissovaš heivehuvvon doaibma sáhttá leat áigeguovdil.

 

Bargosajit:

Ođđa stáhtalaš bargosajiid ásaheapmi ja bargosajit mat dál juo leat, galget eanet nannejuvvot boaittobeal guovlluin, ja galgá ráhkaduvvot čielga plána ovttas Gurutbellodagain mii ovdanbukto Stuoradiggái dán jagi siste.

 

 

Tabealla: Juohkinváikkuhus ođđa sisaboahtovuogádaga šiehtadusas
Loguin ii leat friddja sisaboahtu lassáneapmi, ii ge leat goluid ođasmahttin ja ii leat sisaboahtodáhkádusvuogádat mielde.

Tabealla čilgehus:
Vuosttaš ráidu: Suohkana ássiidlohku 1.1.2015.
Nubbi ráidu: Suohkana árvu guovlluindeavssas.
Goalmmát ja njealját ráidu: Rehkenaston friddja sisaboahtu 2016, salderejuvvon bušeahtta. Lohku lea 1000 ruvnnos ja ruvnno juohke ássi nammii.
Viđat ja guđat ráidu: Sirrejuvvon juohkinváikkuhus go álggaha modealla mas lea graderejuvvon vuođđodoarjja nu go šiehtadusas lea čujuhuvvon. Vuođđodoarjaga gálgojuvvon supmi lea juhkkojuvvon ovttamađe juohke ássi nammii. Juohkinváikkuhusat leat biddjon 2015 vuođđodoarjaga ektui (12,8 mill. juohke suohkanii). Logut leat 1000 ruvnnos ja ruvnnot juohke ássi nammii.
Čihččet ja gávccát ráidu: Sirrejuvvon juohkinváikkuhus rievdadusevttohusain Guovlludoarjagis Lulli-Norggas, Davvi-Norggas ja Namdaldoarjja ja smávvasuohkaniid doarjja. Meroštallan lea regiovdnapolitihkalaš doarjagiid vuođul 2016:s. Dat golbma doarjaga leat šiehtadusas čohkkejuvvon guovtti doarjagii, okta Davvi-Norgii ja okta Lulli-Norgii. Smávvasuohkandoarjja váldo mielde dan guovtti ođđa doarjjaortnegii ja lea sierra smávvasuohkanlasáhus. 2016 ektui leat dát doarjagat unniduvvon sullii 80 mill ruvnnuin, ja supmi manná ruovttoluotta olmmošlogudoarjagii mii lea ovttamađe juohke ássi nammii (15 ruvnno juohke ássi nammii). Logut leat 1000 ruvnnos ja ruvnnot juohke ássi nammii.

 

  Vuosttaš ráidu

Nubbi ráidu

Goalmmát ráidu

Njealját ráidu Viđat ráidu Guđat ráidu Čihččet ráidu Gávccát ráidu
Guovdageaidnu 2 914 18 209 526 71 903 707 243 45 15
Áltá 19 898 56 1 161 007 58 348 -210 -11 306 15
Porsáŋgu 3 925 16 236 381 60 224 952 243 60 15
Kárášjohka 2 708 16 184 971 68 306 657 243 42 15
Deatnu 2 909 17 206 002 70 815 705 243 45 15
Unjárga 934 29 84 768 90 758 226 243 14 15

 

Dáppe gávnnat loguid buot suohkaniin Norggas.

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.
Fáddásánit
Ođđasat

På forsiden nå

Galbmavarat doalveheasta Miramart lea čájehan buori vuoimmi ja vuittii V65 gilvvuid mannan vahkkoloahpa. – Dovddan ahte čáje­heimme bures maid moai nagodetne dal, ­lohká eaiggát ja vuoddji Kristian Solbakken ­guhte dál lea ráhkkaneame V75 gilvvuide.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:29 Geassemánu 28. beaivi 2017

Stáda dálkkasdoaimmahat rávvii 2013s unnidit mánáid dálkkasgeavaheami bákčasiid vuostá. Ávžžuheami maŋŋel njeijai dálkkasgeavaheapmi.

Almmuhuvvon odne, dii. 17:42 Geassemánu 28. beaivi 2017

Geaidnopolitiijat leat dárkkistan johtolaga Skuvvanváris.

Almmuhuvvon odne, dii. 17:00 Geassemánu 28. beaivi 2017

Ollu jápminlihkohisvuođat johtolagas jagiin 2011 gitta 2015s sáhttet leat dáhpáhuvvan go olbmot čuggo mátketelefuvnnaid vuojidettiin. Stuora oassi Norgalaččain oaivvildit ahte mobiilageavaheami ovddas galgá oažžut čuoggáid vuodjinkortii ja sáhttit massit vuodjinlobi.

Almmuhuvvon odne, dii. 16:29 Geassemánu 28. beaivi 2017

Geassi lea dat áigi go olu nuorat ožžot vuosttaš bargovásáhusa eallimis. Dása leat čohkken ovcci ráđi dutnje gii galggat geassebargui.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:22 Geassemánu 28. beaivi 2017

Jáhkoš Lásse Mathias dahje Mathias Larsen Hætta beasai disdaga iežas maŋemus vuoiŋŋastanbáikái. Dá lea muitalus su oanehis eallimis.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:45 Geassemánu 28. beaivi 2017

Guovdageainnu nuoraidlávdegoddái lea válljejuvvon ođđa jođiheaddji.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:09 Geassemánu 28. beaivi 2017

Suohkanstivra addá borgemánu 1. beaivvi rájes jođihandoarjaga Martin Perssona  fysioterapiija fitnodatdoibmii.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:07 Geassemánu 28. beaivi 2017

Son vuittii golli ja silbba Norggameasttirgilvvuin, ja dál son galgá ovddastit Norgga leairaduvvábáhčingilvvuin.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:18 Geassemánu 28. beaivi 2017

Unjárgga gielda lea vuolidan čáhcedivada olbmuide geat ožžot čázi Unjárgga čáhcerusttegis miessemánu 15.beaivve rájes. 

Almmuhuvvon odne, dii. 14:04 Geassemánu 28. beaivi 2017

Nina Aleksandersen Farag ozai iežas luvvet politihkalaš áirrasdoaimmain Guovdageainnu suohkanis.

Almmuhuvvon odne, dii. 13:27 Geassemánu 28. beaivi 2017

Musihkkár ja produseanta Treven Kaaby lea ovttas Cretura vokalisttain Sárá Márjá Guttormain ráhkadan ođđa symfoniijalaš-metal musihkkavideo sámegillii.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:01 Geassemánu 28. beaivi 2017
Galgá deavdit Juuso ja Pirttijärvi gápmagiid:

– Midjiide lea stuora illu muitalit ahte Márjá Helene Fjellheim Mortenson lea virgáduvvon oassin Davvi-Norgga Riikkaoasseortnegii boahtte jagi, dieđiha Romssa Fylkkasuohkan preassadieđáhusas.

Almmuhuvvon odne, dii. 12:54 Geassemánu 28. beaivi 2017

Ellos Deatnu!-joavku ii oaččo gal doarjaga kárášjohtlaš luossabivdiin, geat oaivvildeaba deatnolaččaid baicce galgat udnot luosa goargŋut veahá badjelii.

Almmuhuvvon odne, dii. 08:39 Geassemánu 28. beaivi 2017