Helge Andre Njåstad (Ob) ovttas André N. Skjelstadain (Gb) ja gielddaministariin Jan Tore Sanneriin (O) go almmuhedje ođđa sisaboahtovuogádaga mannan duorastaga. Govven: Tore Meek / NTB scanpix

Gievrudit suohkaniid mat časket oktii eará suohkaniiguin

Ráđđehusbellodagat ja Gurutbellodat leat šiehttan ođasmahttit suohkaniid sisaboahtovuogádaga vai buorebut hálddašit suohkanođastusa.

13:33 Cuoŋománu 27. beaivi 2016
Ođastuvvon: 27.04.2016 - 15:11

Gurutbellodat, Olgešbellodat ja Ovddádusbellodat leat šiehttan ođđa sisaboahtovuogádaga suohkaniidda. Mannan duorastaga ovdanbuktojuvvui ortnet.

– Ođđa sisaboahtovuogádagain sihkkarastit buriid ja dássásaš bálvalusaid miehtá Norgga, seammás go fállat buoret seavtti suohkaniidda mat oktiičasket. Suohkanat mat háliidit leat unnin, eai oaččo bálkká dan ovddas, dadjá Stuoradikki gieldda- ja hálddahusjoavkku jođiheaddji Helge Andre Njåstad (Ovddádusbellodat).

 

Ráđđehusbellodagaid šiehtadus ovttas Gurutbellodagain lea seamma maid ráđđehus ovddidii gulaskuddančállosis, muhto mielddisbuktá ahte buorit áigumušat suohkanođastusas šaddá vel buorebun máŋgga oasis.

 

Regiovnnalaš deaddu:

200 miljovdnasaš doarjjavuogádat ásahuvvo suohkaniidda main lea stuorimus deaddu ovtta regiovnnas. Ortnet lea suohkaniidda main leat badjel 9 000-10 000 ássi ja vel eanet go dat.

 

Infrastruktuvrra doarjjaortnet:

Suohkanat mat leat oktiičaskán sáhttet ohcat doarjaga infrastruktuvrra buorideapmái. 2016 stádabušehttii biddjui 50 miljovnna ruvnno, ja 2017:s galgá ruhtasupmi vel lasihuvvot.

 

Vuođđodoarjja:

Evttohuvvo ahte suohkanat, mat válljejit bissut unna suohkanin, eai sáhte hálddahusa lassigoluid dihte sáddet rehkega eará suohkaniidda Norggas.

Buot suohkanat ožžot 13,3 mill ruvnno vuođđodoarjaga mii manná hálddahussii, vaikko man ollu dahje unnán ássit leat suohkanis. Ođđa sisaboahtovuogádaga šiehtadusas sáhttet suohkanat, main leat stuora gaskkat eai ge leat iešdáhtolažžan unnit, fertejit maid oažžut olles vuođđodoarjaga. Suohkanat, mat leat eará čoahkkebáikkiid lahka, ja mat háliidit bissut unna suohkanin, eai oaččo nu ollu vuođđodoarjaga – muhto buot suohkanat ožžot unnimusat 50 proseantta vuođđodoarjagis (6,6 mill ruvnno 2016:s).

 

Suohkanat, mat oktiičasket eará suohkaniin ođastusáigodagas, ožžot ollislaš vuođđodoarjaga dassážii go leat oktiičaskán ovttain dahje máŋggain suohkaniin. Ortnet lea sierra dan áiggi dassážii go oktiičaská eará suohkaniin. Dan maŋŋel ožžot sii juogadandoarjaga (inndelingstilskudd) dálá sisaboahtovuogádaga vuođul, ođastusdoarjaga ja ovttaháválašdoarjaga. Ruđat, mat báhcet vuođđodoarjagis suohkaniid hálddahusaide, manná ruovttoluotta suohkaniidda miehtá Norgga. Ráđđehus heiveha unnit ruđa mannat háldahusaide ja baicce buoridit suohkaniid čálgofálaldaga.

Stuorit oassi suohkaniid sisaboađuin juhkkojuvvo juohke ássi nammii ja unnit oassi juohke ráđđevissui/suohkanvissui. Ođđa ortnet šaddá eanet vuoiggalažžan go suohkanat miehtá Norgga ožžot seamma vejolašvuođa fállat buriid bálvalusaid ássiide. (Evttohus lea seamma go gulaskuddanevttohusas).

 

Smávvasuohkandoarjja:

Smávvasuohkandoarjja ii galgga šat leat dego bálkkašupmin dan dihte go suohkan lea unni, muhto galgá doaibmat suohkaniidda main leat báikkálaš hástalusat ealáhusa, ássiidválddahallama ektui ja eará.

 

Guovllusuohkanat:

Suohkaniin miehtá riikka galget leat vejolašvuođat fállat buriid bálvalusaid ássiide. Šiehtadusa sisdoalus čuožžu ahte suohkanat, main leat lassigolut guhkes báikkálaš gaskkaid dihte bálvalusaid ektui, galget ain oažžu buhtadeami. Suohkanat galget ain beassat doalahit mánáidgárddiid, skuvllaid ja ruovttubálvalusa báikkiin gos olbmot ásset.

 

Doaimmat:

Stuorát suohkanat sáhttet váldit badjelasaset eanet doaimmaid. Geahččalanortnega bokte ožžot suohkanat muhtin doaimmaid NAV:s. Ráđđehus áigu ovddidit evttohusa, muhto bissovaš heivehuvvon doaibma sáhttá leat áigeguovdil.

 

Bargosajit:

Ođđa stáhtalaš bargosajiid ásaheapmi ja bargosajit mat dál juo leat, galget eanet nannejuvvot boaittobeal guovlluin, ja galgá ráhkaduvvot čielga plána ovttas Gurutbellodagain mii ovdanbukto Stuoradiggái dán jagi siste.

 

 

Tabealla: Juohkinváikkuhus ođđa sisaboahtovuogádaga šiehtadusas
Loguin ii leat friddja sisaboahtu lassáneapmi, ii ge leat goluid ođasmahttin ja ii leat sisaboahtodáhkádusvuogádat mielde.

Tabealla čilgehus:
Vuosttaš ráidu: Suohkana ássiidlohku 1.1.2015.
Nubbi ráidu: Suohkana árvu guovlluindeavssas.
Goalmmát ja njealját ráidu: Rehkenaston friddja sisaboahtu 2016, salderejuvvon bušeahtta. Lohku lea 1000 ruvnnos ja ruvnno juohke ássi nammii.
Viđat ja guđat ráidu: Sirrejuvvon juohkinváikkuhus go álggaha modealla mas lea graderejuvvon vuođđodoarjja nu go šiehtadusas lea čujuhuvvon. Vuođđodoarjaga gálgojuvvon supmi lea juhkkojuvvon ovttamađe juohke ássi nammii. Juohkinváikkuhusat leat biddjon 2015 vuođđodoarjaga ektui (12,8 mill. juohke suohkanii). Logut leat 1000 ruvnnos ja ruvnnot juohke ássi nammii.
Čihččet ja gávccát ráidu: Sirrejuvvon juohkinváikkuhus rievdadusevttohusain Guovlludoarjagis Lulli-Norggas, Davvi-Norggas ja Namdaldoarjja ja smávvasuohkaniid doarjja. Meroštallan lea regiovdnapolitihkalaš doarjagiid vuođul 2016:s. Dat golbma doarjaga leat šiehtadusas čohkkejuvvon guovtti doarjagii, okta Davvi-Norgii ja okta Lulli-Norgii. Smávvasuohkandoarjja váldo mielde dan guovtti ođđa doarjjaortnegii ja lea sierra smávvasuohkanlasáhus. 2016 ektui leat dát doarjagat unniduvvon sullii 80 mill ruvnnuin, ja supmi manná ruovttoluotta olmmošlogudoarjagii mii lea ovttamađe juohke ássi nammii (15 ruvnno juohke ássi nammii). Logut leat 1000 ruvnnos ja ruvnnot juohke ássi nammii.

 

  Vuosttaš ráidu

Nubbi ráidu

Goalmmát ráidu

Njealját ráidu Viđat ráidu Guđat ráidu Čihččet ráidu Gávccát ráidu
Guovdageaidnu 2 914 18 209 526 71 903 707 243 45 15
Áltá 19 898 56 1 161 007 58 348 -210 -11 306 15
Porsáŋgu 3 925 16 236 381 60 224 952 243 60 15
Kárášjohka 2 708 16 184 971 68 306 657 243 42 15
Deatnu 2 909 17 206 002 70 815 705 243 45 15
Unjárga 934 29 84 768 90 758 226 243 14 15

 

Dáppe gávnnat loguid buot suohkaniin Norggas.

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.
Fáddásánit
Ođđasat

På forsiden nå

Dás beasat lohkat čoahkkáigeasu sámepolitihkalaš digaštallamis mii lágiduvvo Romssas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 18:05 Borgemánu 23. beaivi 2017

Su mielas ledje deanosoahpamuša moaitámušat ja váilevašvuođat nu dehálaččat ahte son jienastii soahpa­muša oktavuođas iežas bellodaga vuostá, ja lea áidna guhte dan lea beassan dahkat dan áigo­dagas go Ovddádusbellodat lea ráđđehusas leamaš.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:59 Borgemánu 23. beaivi 2017

Moatti vahkus lea dieđihan ollu ruošša­luosaid Norgga jogain, ja stuorámus regi­streremat leat leamaš Finnmárkku jogain. Dát šládja lea vierisšlájaid čáhppeslistui merkejuvvon ja árvvoštallojuvvon leat «alla riska»-dásis.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:28 Borgemánu 23. beaivi 2017

Unjárgaláččat eai dárbbaš šat vuoššat čázi.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:34 Borgemánu 23. beaivi 2017

ČálliidLágádus Kárášjogas meinejit Ájluovta skuvllas, Divttasvuona suohkanis, presenteret julevsámegielat matematihkkagirjjiid Multi 1, 2 ja 3, mat leat heivehuvvon 1. gitta 3. luohkkái.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:32 Borgemánu 23. beaivi 2017

Finnmárkku sátnejođiheaddjit leat álggahan namma­vuolláičállinkampánjja, gos sii háliidit rievda­dit mearrádusa ahte Finnmárku ja Romsa galgá leat sierra regiovdnan.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:09 Borgemánu 23. beaivi 2017

Politiijat leat dál almmuhan nama nissonolbmos gii láhppui ja jámii vázzinmátkkis Sállanis, muhto eai sáhte vel muitalit siva birra.

Almmuhuvvon ikte, dii. 13:56 Borgemánu 23. beaivi 2017

Váhnemat čuoččuheaba iežaska máná givssiduvvon ja illastuvvon Bearalvági skuvllas ja gáibideigga suohkana máksit 2 miljovnna buhtadussan bártnážii. Suohkan áššehuvai ii ge dárbbašan máksit maidege sudnuide, go diggegoddi oaivvilda skuvlla dahkan buot maid sáhti nu ahte mánás, geas lea ADHD, lea buorre dilli skuvllas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 13:50 Borgemánu 23. beaivi 2017

Borgemánu 21. beaivvi ja 22. beaivi lei Guovdageainnus diggeášši Hålogalándda Lágamannerievttis mas siidoasi eaiggát gáibida ­golbma miellahtu unnidit boazologu.

Almmuhuvvon ikte, dii. 12:34 Borgemánu 23. beaivi 2017

Sámedikki stuorámus bellodagain leat olu áŋgiris nuorat, ja sámediggepresideantaevttohasa guovttos dáhttuba olahit vel eanet nuorra jienasteddjiide. Odne searvaba politihkalaš doaluide mas nuorat leat ulbmiljoavkun.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:33 Borgemánu 23. beaivi 2017

Johttisámiid listta nubbievttohas čuoččuha Davvikalohtanjunnoša fallehan boazoealáhusa válgačoahkkimis Smiervuonas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 09:26 Borgemánu 23. beaivi 2017

Finnmárkku politiijat dieđihedje ahte nissonolmmoš, gii lávvardaga láhppui skoddui, gávdnui jápmán Sállanis maŋŋebárgga gaskal diibmu 13.00 ja 14.00.

Almmuhuvvon ikte, dii. 08:44 Borgemánu 23. beaivi 2017

NRK Sámi Anne Marie Hætta ja Ávvira Sárá Máret Ravdna Oskal bovdeba sámi álbmoga válgagižžurahpamii Romssa kulturvissui ihttin.

17:17 Borgemánu 22. beaivi 2017

Norgga Sámiid Riikasearvvi (NSR) presi­deanttaevttohas Aili Keskitalo gáibida FeFo-stivrra meannudit Nussir ášši ovdal gulaskuddanáigemeari.

14:05 Borgemánu 22. beaivi 2017