Miesi vuosttaš minuhtat

Miesit riegádit minuhtas minuhttii dál miehtá Miessemánu. Muhto gii lei jáhkkit ahte áldu guoddá guovdu biilaluotta?

15:34 Miessemánu 05. beaivi 2017
Ođastuvvon: 05.05.2017 - 15:38

Na gosa dal diehtá áldoriehpu ge guoddit, go áidna bievladielku duoddaris lea beare biilaluodda.

Goitge dát journalista vásihii, man heakkaváralaš lea miessái juste biilaluotta ala riegádit.

Son lei vuodjimin biillain guovdu duoddara, Sis-Finnmárkkus, go deaividii ruksesmiesi luotta alde, ja sáhkkes journalistan, de beasai lihkus dan ságaide, ovdalgo dat fas bijadii čoavjjetealu mannjái davás.

 

Gosii vuojáhala biillaide

– Lei hirbmat minuhtas minuhttii dramatihkka go jovden dáhpáhusbáikái, jurddašin áldu dat lea vuddjon ja juolggi doadján go lea luotta alde biillaid gaskkas, muhto oainnán dat ruohtada birra biillaid ja de easka oainnán luotta alde han lea unna ruksesmiesáš. Ja miessi lea goasii nuppi biilla vuolde jo, nu lahka lea biilavuoddji vuodján goasii ala, muitala Åsa Márgget Anti.

 

Miesi muitalus:

– Na vuoi issoras dette, na mun bohten dán galbma máilbmái, garra cukŋo ala riegádin, in ádden álggos in maidege. Seavdnjadasas mun bohten, muhto dáppe lei jo nu čuovgat, ledje galgat beanta beaivvášglásat. Ja nu garas ja galmmas deike boahtit. Inge bálljo beasa julggiid ala, in biso čuoččat, ja nu ruvaš biegga vel. Buorrelihkus eadni lei dás lahka, muhto eadni sihtá vuolgit viidáseappot:

– Ean sáhte dás veallát mánážan, lea buoret čuožžilit ja earáid maŋŋái dollet davás. Doppe lea geasseorohagas mearragáttis bivvaleabbo, ja doppe láve gávdnot liegga goike litna bievla.

 

Áldu ii bállen miesi veavdit, dat vikkai ohkoladdat ja ruovgat, ja loahpas šattai nu trafihkka das ja šurra, ahte áldu ballái ja manai čorragii, mii lei das lahka jávrri alde.

Miessi ii fas goastan maŋŋái, nu livui dasa guovdu luotta.

Nubbi turistabusse maid bođii olles fártta, iige dat orron oaidnimin dan ránes miesi asfáltta alde, go ii bisán, muhto áiggui vuodjit meattá ja de gal livčče vuodjit miesi ala.

– Mun viggen čuovggaid šleađgguhit vai oaidná bisánit, ja loahpas fertejin biilauvssa rabastit ja olggos njuiket luotta ala vai busse bisána, muitala Anti, ja joatká miesi muitalemiin:

– Vuosttas maid mun jurdilin go oidnen dán čáhppadasa, lei ahte die de lea várra bievla. Go illá han mus juolggit gudde, de mun livvulin dan guhkes bivlii. Muhto nu garas. Ja go dasa ollejin, de in bállen dan bievllas ba vuoiŋŋastit ge, doppe ledje nu olu eará «eallit». Dat sihke harre, juohke jitnii njurgo, muhtumat vihke 2 juolggi alde ja earáin fas ledje juvllat. Ja ovtta stuorra máilmmi «ealli» siste ledje dievva oaivvit mat munnje gehčče stuorra čalmmiiguin. Okta viegai olggos ja álggii coahkuhit mus govaid, muhtun fas hirbmadit gullui šiggumin muhtun ealli mii gullui ciellamin biilla sis, ja muhtin «eallis» ledje guokte sabeha ja dat manai eatni maŋŋái muohtasuovvan. Eadni gullui munnje huikimin ahte galggan jaska orrut go álmmolaččat diet lea boahtán. Dat lei várra gullon dat olmmoš. Ja nu dat olmmoš bođii mu lahka ja dohppii mu sallii ja loktii mu dasa muohtaskálvvi ala, ja nu manne fas hoahpuin buot dat ártegis «eallit». Ja munge álgen eatni ruovgat, muhto ii son šat gullon.

Nie dat muitalii ruksesmiesi iežas vásihan ja oaidnán olles máilmmi dien vuosttas bievllas.

– Nie go leage hoahppu dis din máilmmis, ii bálle ii vuoiŋŋastit ge, jearralii vel diet ruksesmiessi gii dál lea garadeamen dan garra duoddaris ohcamin su vuosttas albma bievlla, gos lea ráfi guohtut etniin fárrolagaid.

 

Ávžžuha várrogasat vuodjit

– Ja go ledjen das duđđamin, de bođii sámenisu busses olggos ja dohppii miesi ja viegahii dan luoddaravdii skálvvi ala, dan botta mun gergen govvidastit, muitala Anti.

Nu sii vuoddjájedje ja guđđe miesi dasa jus de mat áldu bálle boahtit dan viežžat.

– Moadde diimmu maŋŋel fas vudjen dákko meaddel, iige das oidnon šat dat čora iige lihkus dat miessi. Mun jurddašin ahte gal dat lea jo dálvvas, go miessemánus ii vel bievladielku gávdno, gosa áldu lei beassat miesis guoddit, baicce lei gávdnan biilaluotta, mii gal lea sorbmi bohccuide.

– Vuoddjet fal várrugasat dál miessemánus dáppe duottarguovlluin, ávžžuha Anti.

 

Čálus ja govat: Åsa Márgget Anti/ Nils Isak Aslaksen Sara

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.

På forsiden nå

NRK Sámi Anne Marie Hætta ja Ávvira Sárá Máret Ravdna Oskal bovdeba sámi álbmoga válgagižžurahpamii Romssa kulturvissui ihttin.

Almmuhuvvon odne, dii. 17:17 Borgemánu 22. beaivi 2017

Norgga Sámiid Riikasearvvi (NSR) presi­deanttaevttohas Aili Keskitalo gáibida FeFo-stivrra meannudit Nussir ášši ovdal gulaskuddanáigemeari.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:05 Borgemánu 22. beaivi 2017

Mátta-Várjjaga sátnejođiheaddji Rune Rafaelsen, Sámediggeráđđelahttu Mariann Wollmann Magga ja museajođiheaddji Liv Astrid K.Svaleng deaivvadit Statsbyggain geahčadit makkár vejolašvuođat leat cegget sierra Saviomusea Mátta-Várjjagii. Sámediggeráđđi lea mielas addit ruhtadoarjaga jus šaddá vejolašvuohta cegget Norgga vuosttaš sámi govvadáiddamusea.  – Ii leat juohkebeaivválaš ášši ahte suohkanat bidjet johtui proseassaid oččodit johtui ođđa sámi institušuvnna, lohká Magga preassadieđáhusas.

Almmuhuvvon odne, dii. 15:30 Borgemánu 22. beaivi 2017

Dál galget máŋga njunuševttohasa gažaduvvot, ja jus geahččalit garvit duohtavuođa, de teknologalaš rusttet jáhkkimis fuomáša dan.

09:04 Borgemánu 19. beaivi 2017

Bargit gávppiin ja eará bargosajiin galgga­šedje sákkastit «Sámás muinna» mearkka raddái vai bálvalusdárbba­šeaddji oaidná ahte bargi hálddaša maiddái sámegiela.

Almmuhuvvon odne, dii. 14:29 Borgemánu 22. beaivi 2017

Johttisápmelaččaid listtu nubbievttohas ­oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođat eai galgga sáhttit vuvdot sámiid hálddus eret, ii galgga sáhttit leat gávpegálvun.

Almmuhuvvon odne, dii. 13:42 Borgemánu 22. beaivi 2017

Ester Fjellheim lei mielde vuođđudeamen Romssa Sámi Searvvi ja son lei ­mielde álggaheamen barggu ásahit deaivvadanbáikki sámiide. Su mielas lea áigi áigá laddan ásahit Sámi viesu go Romssa sámi searvi leamaš golgosis jo masá 50 jagi.

Almmuhuvvon odne, dii. 13:08 Borgemánu 22. beaivi 2017

Lea ain vejolaš gávdnat nissonolbmo heakkas gii lea láhppon Sállanis. Badjeolmmoš Mikkel Per Gaup čilge manin lea váralaš guovlu, ja erenomážit go lea skoaddu ja ii sáhte oaidnit maidige.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:14 Borgemánu 22. beaivi 2017

Finnmárkku oahppolihttu ávžžuha fylkka bellodagaid listanjunnošiid fuolahit ahte skuvllain ja mánáidgárddiin leat oahppan olbmot.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:23 Borgemánu 22. beaivi 2017

Lea dál mannan guhkes áigi dán rájes go nissonolmmoš dieđihuvvui láhppon, leat ain ohcamin dan doaivvus ahte gávdnet nissonolbmo heakkas.

Almmuhuvvon odne, dii. 09:14 Borgemánu 22. beaivi 2017

Luossabivdi ii mieđit ahte luossareive­eaiggádat galget iežaset «boandarivttiid» ­gohčodit sámi árberiektin, ja eai galgga daid rivttiid nannet sámi namas dikkis.

Almmuhuvvon ikte, dii. 12:38 Borgemánu 21. beaivi 2017

Oktiibuot 19 ođđa ássi leat ásaiduvvon Detnui maŋemuš mánuid čájehit ođđa logut.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:11 Borgemánu 21. beaivi 2017

VIIDDIDIT FÁLALDAGA: – Mii oaidnit dan ahte Oarje-Finnmárkku regiovnnas lea pasieantavuođđu gaskal 20 000-25 000, nu ahte Álttás viiddiduvvo fálaldat. Earret eará røntgenossodat, earenoamášdikšu ja gáldnanvihkeossodat leat fálaldagat mat bohtet Áltái, lohká Frank Bakke-Jensen. Govven: Ellen Marianne Siri

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:19 Borgemánu 21. beaivi 2017

Bargiidbellodaga lista­njunuš ii leat eahpá­dusas ahte sámegiella ferte vuoru­huvvot, ja Sámediggi ferte vel eambbo ruđalaš ­návccaid geavahit seailluhan dihtii sámegiela boahtte­áiggis.

Almmuhuvvon ikte, dii. 13:12 Borgemánu 21. beaivi 2017