Miesi vuosttaš minuhtat

Miesit riegádit minuhtas minuhttii dál miehtá Miessemánu. Muhto gii lei jáhkkit ahte áldu guoddá guovdu biilaluotta?

15:34 Miessemánu 05. beaivi 2017
Ođastuvvon: 05.05.2017 - 15:38

Na gosa dal diehtá áldoriehpu ge guoddit, go áidna bievladielku duoddaris lea beare biilaluodda.

Goitge dát journalista vásihii, man heakkaváralaš lea miessái juste biilaluotta ala riegádit.

Son lei vuodjimin biillain guovdu duoddara, Sis-Finnmárkkus, go deaividii ruksesmiesi luotta alde, ja sáhkkes journalistan, de beasai lihkus dan ságaide, ovdalgo dat fas bijadii čoavjjetealu mannjái davás.

 

Gosii vuojáhala biillaide

– Lei hirbmat minuhtas minuhttii dramatihkka go jovden dáhpáhusbáikái, jurddašin áldu dat lea vuddjon ja juolggi doadján go lea luotta alde biillaid gaskkas, muhto oainnán dat ruohtada birra biillaid ja de easka oainnán luotta alde han lea unna ruksesmiesáš. Ja miessi lea goasii nuppi biilla vuolde jo, nu lahka lea biilavuoddji vuodján goasii ala, muitala Åsa Márgget Anti.

 

Miesi muitalus:

– Na vuoi issoras dette, na mun bohten dán galbma máilbmái, garra cukŋo ala riegádin, in ádden álggos in maidege. Seavdnjadasas mun bohten, muhto dáppe lei jo nu čuovgat, ledje galgat beanta beaivvášglásat. Ja nu garas ja galmmas deike boahtit. Inge bálljo beasa julggiid ala, in biso čuoččat, ja nu ruvaš biegga vel. Buorrelihkus eadni lei dás lahka, muhto eadni sihtá vuolgit viidáseappot:

– Ean sáhte dás veallát mánážan, lea buoret čuožžilit ja earáid maŋŋái dollet davás. Doppe lea geasseorohagas mearragáttis bivvaleabbo, ja doppe láve gávdnot liegga goike litna bievla.

 

Áldu ii bállen miesi veavdit, dat vikkai ohkoladdat ja ruovgat, ja loahpas šattai nu trafihkka das ja šurra, ahte áldu ballái ja manai čorragii, mii lei das lahka jávrri alde.

Miessi ii fas goastan maŋŋái, nu livui dasa guovdu luotta.

Nubbi turistabusse maid bođii olles fártta, iige dat orron oaidnimin dan ránes miesi asfáltta alde, go ii bisán, muhto áiggui vuodjit meattá ja de gal livčče vuodjit miesi ala.

– Mun viggen čuovggaid šleađgguhit vai oaidná bisánit, ja loahpas fertejin biilauvssa rabastit ja olggos njuiket luotta ala vai busse bisána, muitala Anti, ja joatká miesi muitalemiin:

– Vuosttas maid mun jurdilin go oidnen dán čáhppadasa, lei ahte die de lea várra bievla. Go illá han mus juolggit gudde, de mun livvulin dan guhkes bivlii. Muhto nu garas. Ja go dasa ollejin, de in bállen dan bievllas ba vuoiŋŋastit ge, doppe ledje nu olu eará «eallit». Dat sihke harre, juohke jitnii njurgo, muhtumat vihke 2 juolggi alde ja earáin fas ledje juvllat. Ja ovtta stuorra máilmmi «ealli» siste ledje dievva oaivvit mat munnje gehčče stuorra čalmmiiguin. Okta viegai olggos ja álggii coahkuhit mus govaid, muhtun fas hirbmadit gullui šiggumin muhtun ealli mii gullui ciellamin biilla sis, ja muhtin «eallis» ledje guokte sabeha ja dat manai eatni maŋŋái muohtasuovvan. Eadni gullui munnje huikimin ahte galggan jaska orrut go álmmolaččat diet lea boahtán. Dat lei várra gullon dat olmmoš. Ja nu dat olmmoš bođii mu lahka ja dohppii mu sallii ja loktii mu dasa muohtaskálvvi ala, ja nu manne fas hoahpuin buot dat ártegis «eallit». Ja munge álgen eatni ruovgat, muhto ii son šat gullon.

Nie dat muitalii ruksesmiesi iežas vásihan ja oaidnán olles máilmmi dien vuosttas bievllas.

– Nie go leage hoahppu dis din máilmmis, ii bálle ii vuoiŋŋastit ge, jearralii vel diet ruksesmiessi gii dál lea garadeamen dan garra duoddaris ohcamin su vuosttas albma bievlla, gos lea ráfi guohtut etniin fárrolagaid.

 

Ávžžuha várrogasat vuodjit

– Ja go ledjen das duđđamin, de bođii sámenisu busses olggos ja dohppii miesi ja viegahii dan luoddaravdii skálvvi ala, dan botta mun gergen govvidastit, muitala Anti.

Nu sii vuoddjájedje ja guđđe miesi dasa jus de mat áldu bálle boahtit dan viežžat.

– Moadde diimmu maŋŋel fas vudjen dákko meaddel, iige das oidnon šat dat čora iige lihkus dat miessi. Mun jurddašin ahte gal dat lea jo dálvvas, go miessemánus ii vel bievladielku gávdno, gosa áldu lei beassat miesis guoddit, baicce lei gávdnan biilaluotta, mii gal lea sorbmi bohccuide.

– Vuoddjet fal várrugasat dál miessemánus dáppe duottarguovlluin, ávžžuha Anti.

 

Čálus ja govat: Åsa Márgget Anti/ Nils Isak Aslaksen Sara

På forsiden nå

Dál lea FA Sámi presideanttas viimmat illusáhka sidjiide geat leat váillahan Sámecupa.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:55 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Dáiddár Linda “Zina” Aslaksen lea málen dáiddagova Scandic hotealla guossestobu seaidnái, mii lea inspirerejuvvon sámi meavrresgári dološ symbolain. Hotealladirektevrra mielas lea dát dat čábbámus seaidni olles Kárášjogas.

Almmuhuvvon ikte, dii. 09:03 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Vuollegis viessoloatnareanttut ja buorideapmi Norgga ekonomiijas sáhttá nannet viessohattiid. NBBL ođđa rapporta čájeha ahte viessohattit sáhttet jorggihit juo boahtte jagi.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:34 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Sámi artista Sofia Jannok oažžu 1,3 miljovnnasaš stipeandda Ruoŧa dáiddalávdegottis Konstnärsnämnden.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:33 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Dearvvašvuođadirektoráhtta ávžžuha mánnodaga heaitit, go de lea heaitinbeaivi.

Almmuhuvvon ikte, dii. 09:31 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Lea go dus lagas olmmoš geas lea demeansa ja háliidivččet diehtit eambbo dán dili birra? De lea dát kursa dutnje

Almmuhuvvon ikte, dii. 09:06 Golggotmánu 21. beaivi 2017

Kárášjoga gielddastivračoahkkimis ikte jienastii posišuvdna virgádit ođđa ekonomiijabargi veahkehit gieldda čorget váttes ekonomalaš dilálašvuođa.  Várresátnejođiheaddji John Nystad (SáB) lohká ahte gielddas lea hoahppu oažžut veahki.

15:22 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Stádaministara mielas lea buorre go ráđđehusas leat golbma nissona njunnošis. Ine Eriksen Søreide lea Norgga vuosttaš nisson olgoriikaministtar.

14:51 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Riddu Riđđu AS stivrajođiheaddji Christina Henriksen muitala ahte sii leat duhtavaččat bargoveagain geat galget jođihit álgoálbmotfestivála ovddasguvlui.  – Mis lea áigumuš ahte Riddu Riđđu galgá leat dat deháleamos álgoálbmotfestivála, lohká son preassadieđáhusas ja lohká jáhkkit ođđa festiválahoavdda ja beaivválaš jođiheaddji dahkat buori barggu.

14:33 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Statistihkalaš guovd­dášdoaimmahat árvala máŋga gáldu gos gávnnašii sámegielagiid, ovdamearkka dihte geahččat geat čužžot mearkaregistaris ja geat leat čađahan sáme­giel­eksámeniid.

13:21 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Ruoŧŧelaš, gii lei iežas ustiba mielde goargŋumin Vågakallen 943 alla váris Lofuohtas, gahčai ikte eahkedis ja dál lea Nordlándda politiijaguovllu dieđihan ahte almmái lea gávdnon jápmán.

14:10 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Politiijat muittuhit ahte sáhttá 9000 ruvdnosaš sáhkku jus gožžá eará sajiide go hivssegii.

12:39 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Sámediggeráđđi lea dál bargagoahtán 2018 bušeahtain. Dál oaivvildit ahte sin doaibmanvejolašvuohta lea garrasit gáržžiduvvon, smávva lassáneami geažil stádabušeahtas.

13:31 Golggotmánu 20. beaivi 2017

Sámedikki ovddasteaddjit čoahkkinaste gieskat ON mánáidlávdegottiin Genéves. Sámediggi ovdanbuvttii muhtun hástalusaid maid sámi mánát ja nuorat vásihit.

11:54 Golggotmánu 20. beaivi 2017