BÁLKKAŠUVVO: Maj-Doris Rimpi, guhte earret eará neaktá Sameblod filmmas oažžu dán jagáš Ubmejen Biejvieh gudnibálkkašupmi. Govven: Carl‐Johan Utsi Photography

Oažžu Ubmejen Biejvieh gudni­bálkkašumi

Dál lea golbmanuppelogát jahki go go Såhkie, Upmi sámesearvi, geige Ubmejen Biejvieh gudnibálkkašumi, dán jagi oažžu Maj-Doris Rimpi dan. Son leage áigeguovdil earret eará Sameblod filmmain.

10:53 Njukčamánu 04. beaivi 2017
Ođastuvvon: 04.03.2017 - 10:57

Ubmejen Biejvieh gudnebálkkašupmi:

Såhkie Ubmejen sámieseäbri mearridii geiget gudnibálkkašumi Ubmejen Biejvieh viđajagi ávvudemiid oktavuođas 2004:s.

Vuosttaš jagi sponsii Balticgruppena Krister Olsson bálkkašumi.

 

Bálkkašupmi geigejuvvo ovtta, dahje máŋgga olbmui, organisašuvdnii dahje sámesearvái mii lea dahkan mearkkašahtti barggu sámi kultuvrra ovddas.

 

Eavttut maid atnet dehálažžan leat:

- Áŋgirit lea seailluhan ja ovdanbuktán sámi kultuvrra

- Dárkilit ja viisásit lea áimmahuššan árbevieruid, eallin- ja jurddašanvugiid, giela ja eará sámi ovdanbuktimiid.

- ahte bálkkašumi vuostáiváldi lea rahpasit juogadan iežas máhttu

- ahte bálkkašumi vuostáiváldi lea bargan ovddidit ovdalaš namuhuvvon surggiid dálá áiggis

 

Bálkkašupmái gullá dáidda dahje dáiddaduodji man muhtin sámi dáiddár dahje duojár lea dahkan. Dasalassin gullá dasa maid ruhtavuoitu stipeandahámis.

Vuoitái geigejuvvo maiddái diploma.

Bálkkašupmi geigejuvvo Ubmejen Biejvieh rahpamis sotnabeaivvi njukčamánu 5. beaivvi, diibmu 13:s, sámi kulturviesus Tráhppies Upmis.

 

– Mearkkašan olu

Dán jagi oažžu Maj-Doris Rimpi bálkkašumi, son orru Parrinjarkas, gos bargá iežas jiellatelliiguin, bohccuiguin.

– Maj-Doris lea dakkár nisu guhte eanaš áigge iežas eallimis lea leamaš ovdavázzin, seammás go lea áigeguovdil ja ovdána. Son lea mearkkašan olu iešguđet dáiddalaš surggiide, eanemus teáhteris, duoji, dáidda ja filbma surggiin. Son lea duohta inspiratevran earáide, čállet Ubmejen Biejvieh lágideaddjit preassadieđáhusasteaset.

Diibmá oaččui Harriet Nordlund dán gudnebálkkašumi.

 

Ožžon Sápmi Awards bálkkašumi maid

Rimpi dáidda čájehuvvo dál Lilla Galleriet báikkis Upmis.

Sus leat leamaš čájálmasat miehtá máilmmis, ja sus leat dáidagat máŋggat museain ja gielddain miehtá Ruoŧa.

2012:s vuittii son vuosttaš Sápmi Award bálkkašumi, dalle celkkii jury ná:

«Maj-Doris Rimpi lea sáhkke sámi višuneara, geas lea čielga jietna ja estetihkka. Son lea oahpaheaddji ja inspiratevra gii lea máŋgga duojárii boahtán ávkin. Maj-Dorisa dáiddalaš bargu ja duodji addá inspirašuvnna ja doaivaga, seammás go nanne sámi identitehta. Motiivvaid, estetihka ja teknihkalaš čehppodaga bokte oaidná Maj-Dorisa nana čanastagaid árbevieruide, seammás go lea ođđaáigásaš ja hástaleaddji dađistaga go ovddida ođđa čuolmmaid. Maj-Doris nanne sámi dáidaga ja duoji kvalitehta ja vuordámušaid mat daidda leat čatnon seammás go profilere duoji meašttirdásis».

 

Neaktá «Sameblod» filmmas

Maj-Doris lea maid doaibman designasuorggis, buvttadeaddjin iešguđet kulturdoaluin, illustratevran, manus- ja teakstačállin.

Son lei maid mielde álggaheamen vuosttaš sámi teáhterjoavkku «Dálvadis» 1971:s.

– Maj-Doris lea maid neavttár, dál lea áigeguovdil Amanda Kernell «Sameblod» filmmain, čállet lágideaddjit.

Rimpi searvá ge «Sameblod» gallačájálmassii fárrolaga Amanda Kernellain lávvardaga diibmu 19.00 Väven kulturviesus Upmis.

Son lea maid iežas čájálmasa «Nanos Bájnno – Färkraft» rahpamis lávvardaga diibmu 12.00, Lilla Galleriet visttis Upmis.

 

 

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.
Fáddásánit
Kultuvra

På forsiden nå

Doalvvu lobihis bissu politiijáide dál:

Dál lea politiijain jođus kampánja ja sáhtát lobihis bissu buktit sidjiide, nu sii eai jeara manin ii leat registrerejuvvon ovdal. Muhto ihttin lea maŋemus beaivi go sáhtát dahkat dan.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:21 Miessemánu 29. beaivi 2017

Suoma ráđđehus nannii mannan gaskavahkku Deanu oalgejogaid bivdonjuolggadusa dán geassái. Dat mo luossamáddodagat dáin jogain vedjet, lea vuođđun bivdoáiggiide ja ráddjehusaide.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:44 Miessemánu 29. beaivi 2017
Eahpesihkarvuohta luossadihkiid ektui:

Ealáhus- ja guolástusdepartemeanta lea ožžon vuosttaš dilálašvuođadieđu dihkkeváikkuhusas vádjolusluossanáliid buvttadanguovlluin.

Almmuhuvvon ikte, dii. 15:04 Miessemánu 29. beaivi 2017

Guovttis vujiiga beare leahtuin ikte eahkes, ja báziiga vuodjinkoartta haga.

Almmuhuvvon ikte, dii. 14:10 Miessemánu 29. beaivi 2017

Guovdageaidnu vuoittáhalai ruovttušiljus.

11:27 Miessemánu 28. beaivi 2017

Deanu heaibunsearvvi Synne M. Haagensen šattai Davviriikkaid measttirin ikte.

10:44 Miessemánu 28. beaivi 2017

Loga maid Finnmárkku politiijat leat mannan ija šaddan bargat.

09:46 Miessemánu 28. beaivi 2017

Guokte olbmo beasaiga dearvan olggos.

10:21 Miessemánu 28. beaivi 2017

Sihke Nordlysas ja Guovdageainnus lea čiekčan odne.

11:54 Miessemánu 27. beaivi 2017

Stáhtaministtar boahtá Romssa gávpogii borgemánus čuovvut sihkkelgilvvu.

11:21 Miessemánu 27. beaivi 2017

Ráissa jumešnieiddat ja logi eará dovddus olbmo galget orrut Finnsvika dálus.

10:23 Miessemánu 27. beaivi 2017

Massii vuodjingoartta ovdal go goarta lei dahkkon ge.

09:33 Miessemánu 27. beaivi 2017

NBR jođiheaddji evttoha ahte boazodoalli galgá sáhttit duššo riŋgestit Fylkkamánnái jus olu goaskimat leat ealu alde, ja lohkat ahte ferte báhčit. – Otná njuolggádusaid mielde ii leat dat nu álki, lohká Finnmárkku fylkkamánni Biras- ja dálkkádatossodaga sekšuvdnajođiheaddji

15:29 Miessemánu 26. beaivi 2017

Boazoeaiggáda Aslak Mathis Turi mielas ii doaimma dálá boraspirehálddašeapmi, ja sus ii leat makkárge vuohki várjalit iežas bohccuid meahcceelliid vuostá. Son jáhkká buoremus livččii jus boazoeaiggádat beasaše hálddašit boraspiriid.

10:00 Miessemánu 26. beaivi 2017