SÁNAG lea sajis Oslos ja fállá veahki nuoraide. – Justa dál válde ieža oktavuođa nuoraiguin háleštan dihte singuin. Sii galget diehtit ahte lea hirbmat álki váldit oktavuođa jus dovdet lossa dili.
VEAHKKENUMMIRA GÁVNNAT GO DEADDILAT DÁN LIŊKKA.
– Moai letne dáppe Oslos veahkeheame nuoraid. SÁNAG lei dáppe ovddit akšuvnnaid oktavuođas ja SÁNAG lea maid dáppe dál, vai nuorat ožžot veahki ja ságastallamiid jus dasa lea dárbu. Midjiide sáhttá maid riŋget maŋŋel akšuvnnaid, lohká SÁNAG psykiátralaš buohccidivššár Anne Karin Steffensen.
– Sáhttá hástaleaddji vásihit akšuvnnaid
Steffensen ja SÁNAG váldodoavttir Frode Boyne leaba beaivvi leamaš olggobealde Statkrafta gos sámi nuorat, Natur og Ungdom ja eará aktivisttat leat čoahkkanan demonstreret bieggafápmoeaiggádiid vuostá. Soai leaba dáppe leamaš dan rájes go akšuvnnat álge gaskavahku.
– Sáhttá hástaleaddji searvat dákkár akšuvnnaide áiggi mielde. Nuorat leat johtán guhká beassat deike, muhtimat idjadit lávus, earát ges olbmuid luhtte ja sáhttá šaddat unnán oađđit ja borrat. Sii servet lobihis akšuvnnaide ja nu sáhttet šaddat politiijaid gieđaid gaskii, guddojuvvot eret politiijain dahje juo oaidnit earáid guddojuvvot eret. Maŋimuš geardde (guovvamánus journ. čilgehus), de gevve maid giddagassii. Lihkus ii leat dat dáhpáhuvvan dál. Nuorat reagerejit dasa iešguđetgeláhkai ja danne lea dehálaš ahte dihtet ahte moai letne dáppe ja munnuin sáhttet ságastit ja moai veahkehetne maid viidáset jus dárbbašit eambbo veahki maiddái maŋŋel akšuvnnaid, lohká Steffensen.
– Álkit oažžut veahki dál
SÁNAG bargiguovttis lohkaba dábálaččat mannat dakkár dilis bures ja ahte dábálaččat dárbbašit dušše ságastallamiid justa dalle go akšuvnnat dáhpáhuvvet.
– Dábálaččat de galggat vuos doaktára lusa mannat ja doavttir de sádde du viidáset psykologa lusa. Akšuvnnaid oktavuođas dahkat earáládje. Moai letne juo das doppe gos geavvá ja nu sáhttá njuolgga váldit munnuin oktavuođa. Moai gal ieža maid válde oktavuođa ja háleštetne nuoraiguin vai dihtet ahte lea vejolaš veahki oažžut nu ahte eai dárbbaš vuos doaktáriin háleštit, lohká SÁNAG váldodoavttir Frode Boyne.
Váldiba maid ieža oktavuođa nuoraiguin
Boyne lohká oba dehálažžan leat oidnosis akšuvnnaid oktavuođas. Danne leaba ge áibbas dihtomieldáččat gárvodan luhkain mas rattis juo čuožžu SÁNAG/SANKS.
– Livččii imaš jus sámi ásahus SÁNAG ii livčče dáppe doarjume ja veahkeheame. SÁNAG lea dáppe nu guhká go akšuvnnat bistet.
– Leat go olusat geat váldet oktavuođa?
– Moai letne ieža hui aktiivvalaččat ja ieža manne ságastallat nuoraiguin. Ii šatta dakkár čiekŋalis ja stuora terapiija, iige dat leatge ulbmil. Jurdda lea ahte ii galgga dovdot váttisin váldit oktavuođa. Čuohcá han garrasit searvat dákkár akšuvnnaide. Luhkat mat munnos leat badjelasas leat ráhkaduvvon dihtomielalaččat dáinna lágiin vai letne oidnosis. Letne dáppe iđđedis gitta eahkedii, lohká Boyne.
Jus dárbbašat ságastallamiid akšuvnnaid oktavuođas, de sáhtát váldit oktavuođa go oainnát olbmuid SÁNAG luhkain.
