Leat go goassege háliidan oaidnit mo áldu guoddá miesi? Anne Marit Eira darvehii dáhpáhusa govvii ja dás beasat oaidnit daid:
Leat go goassege háliidan oaidnit mo áldu guoddá miesi? Anne Marit Eira darvehii dáhpáhusa govvii ja dás beasat oaidnit daid:
(Ášši lea almmuhuvvon miessemánu 21 beaivvi 2015:s vuosttaš geardde)
Badjeolmmoš govvida guottetáiggi jagi fiidnámus áigin go rukses miessi buktá ilu. Njiŋŋelas dárbbaša ráfi guottetáiggi, eai ge olbmot bahkke lahka. Kárášjoga bearrašis lea dattege eará oktavuohta álddu guoddimii, go sii besset áibbas lahka vásihit guoddima. Maŋŋebárgga guttii vuot Flekkhvit Hurra nammasaš áldu.
– Mu oappá boazu lea šilljoboazu man váldit stobo lusa juohke dálvvi. Dat lea dego min stohpoealli ja lea hirbmat lodji. Ii dat beroš jus olmmoš lea hui lahka guottedettiin, čilge Anne Marit Eira.
Flekken lea maid šaddan šilljus
Miessemánu 17. beaivvi ledje vássán 12 jagi dan rájes go Flekkhvit Hurra šattai. Ii leat dábálaš ealihit njiŋŋelas bohcco ná guhká, muhto bearaš ii ráskešii álddu bidjat vel gávpái. Dát áldu lea máŋgii guoddán Eira-bearraša geasseorohaga stohpošilljui Smiervuonas.
– Muhtin miesit šaddet loji, ja álggos gal leat hui loji. Dát miessi maid vázzilii mu lusa go goastagođii, ii dat bala. Ieš áldu lea maid šaddan stobo luhtte, ja danin soaitá ná lodji. Dát áldu lea šaddan miessemánu 17. beaivvi ja danin bijai áhččerohki dasa namman Flekkhvit Hurra. Mii gohčodit Flekkenin, dárogillii go jo lea šaddan dáža našunálabeaivvi, mojohallá Eira.
Duoddaris ii oččošii dán vejolašvuođa
Eira-bearaš lea máŋgii vásihan ahte šilljoálddut guddet stobo lusa, sis láve oalle márkan ovdalaš guoddima ja lávejit sihke filbmet ja govvet dáhpáhusa.
– Duoddaris ii oččošii dán govvii, dalle gal oaidná guoddima dušše giikanis. Olmmoš ii bahkke ge lahka go áldu ruohtasta báhtui ja guođđá miesi, muhto lojes boazu gal suovvá boahtit lusa. Lea somá oaidnit guoddima, go miesit leat dego mánát. Dat čuskkodit, ja láhttejit áibbas eará láhkai go stuora boazu. Duoddaris maid oaidná ahte miesit stohket ovttas ja hilbošit áldduin. Olbmos lea dat doaivva ahte miessi beassá eallit, jurdda lea ahte njiŋŋelas laská ja ahte varis boazu ges addá ruđa kássii, čilge Anne Marit Eira.
Luonddu ealli
Go čuoika girdila, de luoitá Eira-bearaš šilljobohccuid. Anne Marit Eira muitala ahte álddut barget ieža guottedettiin, go dat han lea luonddu ealli.
– Dássážii eat leat vásihan dramatihka. Oktii ledje dušše guokte njiŋŋelasa stobo luhtte, ja dalle vásiheimmet ahte njiŋŋelasat eai sáhte seamma gárddis guottedettiin. Go eadneboazu, mas vel lei váža guttii, de olgolii váža miesi ja dat dagahii ahte dat jámii.
Go Flekken guttii miesis moatti beaivvi áigi, de gal manai visot bures.
– Mii lávet oaidnit go njiŋŋelas ogohaddá eará bohccuid, dalle diehtit ahte ii leat guhká dassá guoddá. Dán vuoru ii ogohallan Flekken eará bohccui, lei fáhkka beare guoddimin. Dan rájes go miesi gazzageahči oidnogođii de ii mannan go diimmu ovdal miessi lei šaddan, muitala Eira.
Dás oainnát eanet govaid guoddimis:
