Hearge­ráidduin vuoddján soagŋuide

Miessemánu vuosttaš beaivvi vuoddjái Per Edvard Johnsen, dahje Molleš-Piera, heargeráidduin Vuolit-Molležis. Son lea soagŋofárus, Vuolit-Molležis vuolgán, ja galgá ollet gitta mearragáddái Muosáid suohkanii.

17:22 Miessemánu 09. beaivi 2017
Ođastuvvon: 10.05.2017 - 09:17

Per Edvard Johnsen, dahje Molleš-Piera, lea dál erenoamáš mátkkis, man ieš gohčoda soagŋofárrun. Heargeráidduin lea ovddit mánnodaga vuolgán Vuolit-Molležis, Muorralii jođus, Muosáid suohkanii.

Soagŋofárrun gohčoda go lea irgaleame dološ sámi kultuvrrain.

Son muittaša verddiid mat bohte ráidduiguin, ledje álo hirbmat movttegat, eai goasse láitán ráidduid. Son lei nu sáhkkii movt dat duođai lea heargeráidduin johtit, ja danne áiggui geahččalit.


PER EDVARD JOHNSEN: Guovtti vahkkosaš mátkkis leat beassan oakkastit maid guliid. Priváhta govva.

– Dainna lean dál veahá irggástallame, oaidnit movt dat manná dán áiggis. Lean bajásšaddan Vuolit-Molležis, ja dolin, go ledjen mánná, badjeverddet bohte sihke skábman ja giđđat heargeráidduin, ja dain ledje nu olu máidnasat dan mátkkis. Munnje leat báhcán hirbmat čiekŋalis mánnávuođa muittut, dat muitalusat, lohká Per Edvard Johnsen.

 

Movttiideaddji ságastallán

Skábman oaččui vihtta nulppu verddes skeaŋkan, maid lea veaháš dápman, ja dál leat vuosttaš guhkes mátki sis. Go sus lea duottarstohpu Vuolit-Molležis, de ii leat šaddan vuodjit ja dápmat nu olu go lei áigon. De časkkii ge jurdda vuolgit dákkár mátkái vai leat hearggit go olle geasseorohahkii.

– Dá lea buot buoremus dápmanvuohki, hirbmat jođánit ovdánit, beaivvis beaivái guhkkot lávkkit. Erenoamáš lei vuosttaš beaivvi maŋŋá, riŋgii Mihkkala-Mihkkal, Mikkel Somby. Jearahii guhkkin dál leat, ja movt hearggit doibmet. Son buvttii ollu ráđiid ja dat movttiidahttá mu. Irggástallan attii ovttatmano buori vástádusa, go dološ heargealmmái riŋgii gullat ságaid.

 

Njolgi


RÁIDU: Per Edvardis leat vihtta hearggi, Spáillit, Muzet, Ruoššamuzet, Gabbagirjját ja Biddojuolgi. Priváhta govva.

Dál lea ráidu Skáiddeduoddaris, ja sis lea alla leahttu.

Per Edvard rehkenastá 25-30 kilomehtera beaivvis nagodit vánddardit. Sis lea rievtti mielde leamaš beare leahttu, go lei rehkenastán guokte vahkku ádjánit. Dál lea nu dálvvas ja ráiddus nu njolgi, ahte livčče sáhttán vahkkus ollet.

Ájahallama dihtii leat váldán moadde vuoiŋŋastanbeaivvi. Dálkkáskii maid, ja šadde orrut vel ovtta beaivvi.

– Hearggit leat hirbmat garrasat mannat, dušše mu iežan duohken movt sáhttit johtit. Eat mii gille hohpohaddat, ii mus leat veaháge hoahppu, lea buorre bisánaddat. Manná hirbmat bures, ledjen veahá balus ahte bartahuvvat herggiiguin, muhto lea bures mannan. Dál leat sajáiduvvan ráidui, leat dego boares hearggit, muitala Molleš-Piera.

 

Boahtte jagi áigu maid vuolgit

Muorralii, dahje dárogillii Snefjordii, leat jođus. Doppe lea herggiid geasseorohat. Hearggit báhcet fas Muorralii go Per Edvard máhccá Vuolit-Molležii.

– Dagan seamma láhkái go dolin, dálonat bidje herggiid verddiid mielde mearragáddái.

Vaikko eai leat vel ollen gosa leat vuolgán, de lea Per Edvard dál juo mearridan ahte áigu juohke jagi ná mátkkoštit herggiiguin davás.

– Mátkkis leat olu fiinna luondduvásáhusat leamaš, beassan oakkastit varas guoli. Buorre maid lea rupmašii čuoigat, lohká son.

 

Verddet fárus


RÁIDOVUOJÁN: Soagŋoleaŋggat fertejit go soagŋofárru lea. Priváhta govva.

Sus leat verddet maid mielde mátkkis, earret eará geas herggiid lea ožžon, John Samuel Utsi, Roncen-Jovnna-John Sámmol.

Muđui lea vel Per Edvardas nieida, bárdni ja golbma verdde mielde.

Verddet čohkohaddet reagas ja Per Edvard čuoigá ovdalis. Muhtumin lonohallet ja čuiget vurrolagaid.

– Ustibiid lean diŋgon mielde soakŋomátkái, leat párat ja kánske šaddet heajat. Fiinna luonddus, dákkár mátkkis, somá addit jurdagiid dien guvlui, leaikkastallá Per Edvard.

Oaidnit lea ge maid dego soagŋofárru go leat soagŋoleaŋggat ráidovuojánis.

 

Soitet jurdagat boahtit

– Lea go albma soagŋofárru?

– Dat lea. Lean čiŋahan, dadjala son, ovdal go joatká:

– Mus lei okta heargi, olu jagiid ovdal go náitalin. Eadni dat dal munnje soagŋoleaŋggaid čiŋahii rievttes láhkái, erenoamážit oarjjabeale hámi. Dat de doaivvui mun oarjánnieidda gávnnan. Ii nu gal šaddan, muhto leat albma leaŋggat. Eat leat vuos dan muddui ollen, muhto vikkan juohke beaivvi gulaskuddat mo lea, juogo duođas meinejit. Dál leaš oaidnit, ammal dán mátkkis jurdagat bohtet dien guvlui, lohká Molleš-Piera.

Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid.
Fáddásánit
Magasiidna

På forsiden nå

Guovdageaidnu vuoittáhalai ruovttušiljus.

Almmuhuvvon odne, dii. 11:27 Miessemánu 28. beaivi 2017

Deanu heaibunsearvvi Synne M. Haagensen šattai Davviriikkaid measttirin ikte.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:44 Miessemánu 28. beaivi 2017

Loga maid Finnmárkku politiijat leat mannan ija šaddan bargat.

Almmuhuvvon odne, dii. 09:46 Miessemánu 28. beaivi 2017

Guokte olbmo beasaiga dearvan olggos.

Almmuhuvvon odne, dii. 10:21 Miessemánu 28. beaivi 2017

Sihke Nordlysas ja Guovdageainnus lea čiekčan odne.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:54 Miessemánu 27. beaivi 2017

Stáhtaministtar boahtá Romssa gávpogii borgemánus čuovvut sihkkelgilvvu.

Almmuhuvvon ikte, dii. 11:21 Miessemánu 27. beaivi 2017

Ráissa jumešnieiddat ja logi eará dovddus olbmo galget orrut Finnsvika dálus.

Almmuhuvvon ikte, dii. 10:23 Miessemánu 27. beaivi 2017

Massii vuodjingoartta ovdal go goarta lei dahkkon ge.

Almmuhuvvon ikte, dii. 09:33 Miessemánu 27. beaivi 2017

NBR jođiheaddji evttoha ahte boazodoalli galgá sáhttit duššo riŋgestit Fylkkamánnái jus olu goaskimat leat ealu alde, ja lohkat ahte ferte báhčit. – Otná njuolggádusaid mielde ii leat dat nu álki, lohká Finnmárkku fylkkamánni Biras- ja dálkkádatossodaga sekšuvdnajođiheaddji

15:29 Miessemánu 26. beaivi 2017

Boazoeaiggáda Aslak Mathis Turi mielas ii doaimma dálá boraspirehálddašeapmi, ja sus ii leat makkárge vuohki várjalit iežas bohccuid meahcceelliid vuostá. Son jáhkká buoremus livččii jus boazoeaiggádat beasaše hálddašit boraspiriid.

10:00 Miessemánu 26. beaivi 2017

Riddu Riđđu festiválas ii leat dušše musihkka guovddážis. Sii loktejit máŋggabealatvuođa álgoálbmotmáilmmis, ja digaštallet hástalusaid mat leat Sámis ja eará álgoálbmogiin.

11:22 Miessemánu 26. beaivi 2017

Boahtte vahkus deaivvada Sámediggi giellaguovddážiiguin bargobádjái digaštallat mo galget seailluhit sámegiella ja hutkát mo nagodit olahit mihttu oažžut 30 000 sámegielhálli.

10:56 Miessemánu 26. beaivi 2017

Norgga Sámiid Riikkasearvi lea mearridan ovddidit duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna hoahppoáššin Sámedikki dievasčoahkkimii boahtte vahkus.

10:28 Miessemánu 26. beaivi 2017

Goas jiekŋa manná, lea giđa stuorámus dáhpáhus Deanuleagis, dat mearkkaša ahte luossabidvu láhkona. Olbmot leat vuorddašeame goas de sáhttet čoahkkanit Vuolle-Geavgŋái geahččat makkár fámut leat jođus go jiekŋa mánná.

12:04 Miessemánu 25. beaivi 2017