AIN MUOHTTAGA VUOLDE: Niitoguolban spábbačiekčanšillju lea áin muohttaga vuolde. IL Nordlys lea šaddan maŋidit čiekčamiid mat galge lávvordaga, muhto sávvet ahte maŋit vahkkolohppii lea buot suddan. Govven: Geir Michael Boine/IL Nordlys

Guhkes dálvi hehttehussan maiddái spábbačikčiide

Olu muohta spábbačiekčanšiljuid alde dagaha ahte Finnmárkkus leat juo máŋggat čiekčamat maŋiduvvon. IL Nordlys ja Honnesváhki galge deaivvadit Niitoguolbanis lávvordaga, muhto čiekčamat leat maŋiduvvon, muohttaga geažil.

17:05 Cuoŋománu 27. beaivi 2017
Ođastuvvon: 28.04.2017 - 08:17

Dán dálvvi lea boahtán olu muohta, ja čoaska giđđa dagaha ahte dat olu muohta ii leat suddan nu go láve.

Spábbačiekčanáigodat lea álgán, muhto IL Nordlys spábbačiekčanšiljus ii leat vel suddan muohta. Lávvordaga livččii galgan IL Nordlysa dievdojoavkkus ruovttučiekčan Honnesvági vuostá, muhto sii leat šaddan maŋidit čiekčamiid.

– Lea dan mađe jiekŋa šiljus, ja olu muohta šilju birra, nu gohčoduvvon sihkarvuođa sonas. Spábbačikčiid sihkarvuohta ferte vuosttažin vuoruhuvvot, čilge Geir Michael Boine IL Nordlysas.

 

Dušše vuordit

Sii eai sáhte maide dainna bargat, eará go vuordit. Boine lohká ahte ii leat nu buorre mašiinnaiguin hoigat


IL Nordlys beaivválaš jođiheaddji Geir Michael Boine. Ávvira vuorkágovva: Anne Rasmus

muohttaga ge, go dat sáhttá billistit šilju.

Maŋit vahkkoloahpa, miessemánu 6. beaivvi, lea IL Nordlysas fas ruovttučiekčan Sállan Glimta vuostá. Dassážii gal jáhkká Boine šilju suddan.

– Galggašii gal šaddat, ii leat buorre jus gártet menddo olu čiekčamat. Šaddá lossadin maŋŋel daid fas čiekčat, lohká son.

– Midjiide gal lea álki go leat ruovttučiekčamat, muhto vearrát lea guossejoavkkuide, lea oalle guhkki Karášjohkii Honnesvágis ja Sállanis, lasiha Geir Michael.

 

Čikčet vaikko čievrašiljus Guovdageainnu vuostá

Miessemánu 16. beaivvi lea Guovdageainnu ja Kárášjoga vuosttaš deaivvadeapmi dán áigodaga. Juste dát čiekčamat ožžot olu fuomášumi juohke jagi, go leat guokte siseatnama joavkkut mat deaivvadit.

– Jus dassážii ii leat suddan šillju, de galgá goit ge čikčojuvvot, vaikko čievrašiljus! lohká Boine ja reašká.

 

Beannot mehtera muohta

Honnesvágis lea seamma váttisvuohta go Kárášjogas. Sis galggai ruovttučiekčan cuoŋománu 22. beaivvi Indrefjorda vuostá. Dan leat sii šaddan maŋidit. Hárjeheaddji Ole Harald Dyrstad muitala ahte leat geahččaleame čorget šilju, muhto váttisvuohta lea go eai sáhte stuora mašiinnaid geavahit.

Šilju alde lea muhtun sajiid beannot mehtera muohta, ja sii leat unna muohtačorgenmašiinnaiguin geahččaleame dan oažžut eret.

– Mii vázzit birrajándora mašiinnaiguin, leat vahkku jo bargan. Muhto lea olu muohta, muitala Dyrstad.

 

– Háliidit boahtit johtui

Honnesvági boahtte čiekčan lea Čáhcesullos miessemánu 6. beaivvi. Hárjeheaddji sávvá dat čiekčan šaddá.

– Ii leat buorre jus olu čiekčamat maŋiduvvojit. De šaddet beare olu čiekčamat maŋŋálaga go boahtit johtui. Ii leat buorre ovtta ge jovkui, lohká son.

Dyrstad ii muitte goas maŋemuš lea ná olu muohta leamaš, ja lohká lea muohttán gitta dássážii. Boahtte ruovttučiekčan lea miessemánu 13. beaivvi, Girkonjárgga vuostá.

– Rehkenasttán ahte dat čiekčan gal šaddá, mii bargat goit dál birrajándora. Mii háliidit boahtit johtui, go leat bures hárjehallán dálvvi, lohká son.

Fáddásánit
Valáštallan

På forsiden nå

Muhto sátnejođiheaddji lohká lea bággu árvvoš­tallat heaittihit skuvlla jus ráđđehus joatká seamma politih­kain vel ovtta jagi.

Ráđđehusa lassebušeahtas evttohit 200 000 euro soabadankommišuvnna álggaheapmái.

Okta olmmoš lea váidon Čáhcesullos go lea vuodján lobiheamet biillain oktan gálvojorriin.

Kárášjogas lágiduvvojit dán skápma gielladikšundeaivvadeamit, ja vuosttaš deaivvadeamis lea sáhka dovdduin ja sániin mat gullet daidda.

Kárášjoga ráđđealmmái lea fuolas ja evttoha earret eará heaittihit virggiid gokčan dihtii gieldda stuorra eanetgeavaheami.

Bane Nor ii diehtán sii leat rihkkon lága go togastašuvnnain eai leat sámegillii šilttat. Dál lohpidit njulget dán.

Kåven ballá ahte NSR ja Bb eai mieđaše dássádahttinmandáhttaortnegii:

Davvikalohttaálbmoga (NORD) njunuš ballá ahte NSR ja Bb eai manaše mielde rievdadit válgaortnega nu ahte dássádahttinmandáhtat livčče sámediggeválggas, go de šattašii sidjiide heajut dilli go dál lea. – Fápmu sirdašuvašii, ja dasa eai gal mieđit sii, lohká son

Lea vuosttaš geardde go dáidaga ja doaimmaid guorahallet ná máŋggabealagit, čállá Giellagas Instituhta dutkidoavttir preassadieđáhusas.  Doaimmaheaddjit Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää, sávvaba, ahte ođđa girji rahpá geainnuid ja inspirere ođđa dutkamušaide.

Fieddara, Lákkonjárgga, Skárfvákki ja Bassevuovddi boazodoallit leat guokte vahkku leamaš dikkis gos dáistalit Statnett vuostá. Boazosámit ballet ahte jiehtanaslinjá duvdila sin eret ealáhusas. Dál lea duopmáriid duohken mearridit lea go konsešuvdna lágalaš.

Risttalaš sálm­mat mat muittuhit luođi, galget seailluhuvvot ja čállot girjái.

Dál leat fas ráhkkanišgoahtime boahtte jagáš UKM:i. Kárášjoga UKM gulahallanolmmoš, John Arvid Johnskareng, sávvá ahte dán jagi lea stuorát beroštupmi musihkkii go maŋemus áiggiid lea leamaš.

Diibmá buohccájedje masá 33 000 norgalačča borasdávddain. Maŋimuš viđa jagis leat borasdávdabuohccit lassánan.

TV-akšuvdna čokkii olles 217,7 miljovnna ruvnno UNICEF bargui veahkehit oahpu addit mánáide geat leat vásihan soađi ja soahpameahttunvuođa. Norgga fylkkain attii Finnmárkku njealjádin eanemus ruđa ássiidlogu vuođul, bajimusas Finnmárkkus lei Ákŋoluovtta gieldda, ja vuolimuš lei Guovdageaidnu gielda.

 Vibeke Larsen ja ráđđelahttu Mariann Wollmann Magga leaba guktot ohcan Sámedikkis oažžut maŋŋábálkká máksot.